LAB8 – palvelukokemusten laboratorio

Videon litteraatti

Hei! Tällä videolla käydään läpi ideoinnin kiteyttäviä menetelmiä.

Tutustumme seuraaviin työkaluihin, joita ovat arviointimatriisi, suosikin valinta ja ideasuppilo.

Ideoinnin kiteyttävä vaihe on ideoinnin kakkosvaihe, jossa sitten priorisoidaan ja valitaan niistä valtavasta määrästä ideoita niitä parhaita. Nyt otetaan jo vähän sellaista loogista ajattelua, kriittistä tarkastelua mukaan ja karsitaan ja priorisoidaan ideoita. Eli rajataan niitä vaihtoehtoja.

Ensimmäinen näistä menetelmistä on suosikin valinta. Suosikin valinta on menetelmä, jossa tarkoituksena on valita niistä valtavasta määrästä ideoita kolmesta viiteen tällaista suosikki-ideaa.

Ja miten tätä menetelmää käytetään? Jokainen kirjaa itsenäisesti ensin 3–5 suosikki-ideaa, jonka jälkeen sitten äänestetään niitä omia suosikkeja. Esimerkiksi jos otetaan 5 erilaista ideaa, niin esimerkiksi pisteytetään ne niin, että parhaalle idealle annetaan 5 pistettä jne.

Ja tai sitten voi tehdä niin että, kun ne ideat on siellä mahdollisesti jossain taululla tai sitten jossain paperilla niin laitetaan tarra tai post it lappu niihin parhaisiin ideoihin. Tapoja on monia.

Mutta tärkeintä on se, että eniten ääniä saaneet ideat lähtevät jatkotyöstöön ja loput jätetään muhimaan. Menetelmä sopii hyvin, kun tarvitsee saada nopeasti aikaan enemmistön päätös parhaista ideoista.

Miksi näin tehdään? Ideoita on paljon, niin on tärkeä löytää se oikea markkinarako sille toteutettavalle idealle.

Toisena menetelmänä on arviointimatriisi. Arviointimatriisin tarkoituksena on priorisoida ideoita ja auttaa tunnistamaan ne kiinnostavimmat ja samaten asiakaskokemuksellisesti merkittävimmät mutta myös liiketoiminnallisesti tärkeimmät ideat.

Arviointikriteerit voidaan määritellä kehitettävän aiheen mukaan. Ratkaisun vaikutus asiakaskokemukseen, liiketoiminnallisesta näkemyksesta, hinta-laatu-suhde, onko sillä mahdollisesti toistettavuutta vai onko se hyvinkin uniikki toteutus.

No, miten sitten arviointimatriisia käytetään? Esim. tällaisella nelikentällä on hyvä tarkistella ideoita, onko idea helppo toteuttaa ja onko se hyvinkin tavallinen.

Jos mä demostroin sitä vaikka tällaisella muovipullolla. Pullo halutaan jollain tavalla uusiokäyttää. Mitä erilaisia mahdollisuuksia olisi tuottaa kukkamaljakko tästä pullosta?

Helppo toteuttaa ja tavallinen idea olisi varmastikin laittaa pullo poikki, täyttää vedellä ja laittaa kukat siihen. On hyvinkin tavallinen idea, nopea ja helppo toteuttaa. Jotta siitä saataisiin ainutlaatuinen voisi olla, että leikataan edelleen tästä, tuodaan jollain menetelmällä, jollain marmorisoinnilla esimerkiksi uutta pintaa siihen, jolloin saadaan vähän eri tyyppinen reuna siihen.

Se voisi olla jo jotain ainutlaatuista. No sitten jos mietitään, että on ainutlaatuinen ja vaikea toteuttaa, niin sitten voidaan lähteä miettimään jo, että hetkonen, jos tämä käännetäänkin vaikka ylösalaisin, silloin se tarvitsisi varmaan jonkin alustan, ehkä pohjaan tehdään reikä, ehkä pinta pinnoitetaan jollakin erittäin ainutlaatuisella tavalla.

Se on jo vähän vaikeampi toteuttaa ja täytyy miettiä, että onko se sitä meidän liiketoiminnallista aluetta, että lähdetään toteuttamaan sellaista ja miten ja kenen kanssa sitä voisi sitten toteuttaa.

No tavallinen idea, mutta vaikea toteuttaa, niin onko se enää sellainen, jota kannattaa lähteä työstämään eteenpäin. Ainutlaatuinen ja vaikea toteuttaa voi olla myöskin sellainen, jossa tarvitaan esimerkiksi kumppaneita mukaan tai jos tämä vaikka uusiokäytettäisiin kokonaan ja siitä tehtäisiin sitten kukkaruukku, niin sillä uudella materiaalilla kokonaan, se voisi olla hyvinkin ainutlaatuista, mutta vaikea toteuttaa.

Eli helppo toteuttaa ja tavallinen, jos se idea tulee siihen ruutuun, niin se olisi helppo ja nopea, heti testattava, helppo toteuttaa ja ainutlaatuinen, siinä ehkä tulee sellaista wau-elementtiä, ”hetkonen, tämä olisi hyvä kyllä testata”. Tässä saattaisi olla jotakin wauta. On helppo toteuttaa, nopea.

Vaikea toteuttaa, ainutlaatuinen, millä tavalla, okei, tämä on vähän vaikea, mutta tämä olisi ainutlaatuinen. Mutta jos se on hyvinkin tavallinen idea ja vaikea toteuttaa, niin ehkä sellainen kannatttaa sitten unohtaa.

Arviointimatriisissa sitten kannattaa myöskin katsoa, että mikä on asiakaskokemuksellinen ja liiketoiminnallinen arvo. Eli tuodaan ideoita myöskin tästä näkökulmasta arviointimatriisille.

Jos liiketoiminnallinen arvo on pieni, mutta asiakaskokemuksellinen arvo on suuri, niin ehkä se voisi olla sellainen, jota kannattaa ehkä testata- Jos asiakaskokemuksellinen arvo ja liiketoiminnallinen arvo ovat suuria, kyseessä on silloin hyvä idea. Sitä kannattaa jatkojalostaa. Jos liiketoiminnallinen arvo on suuri mutta asiakaskokemuksellinen arvo on pieni, kannattaa miettiä, mikä tekee asiakaskokemuksesta vähempiarvoisen. Onko tämä kuitenkin sellainen, jota kannattaa vähän pitää esillä. Ja vastaavasti jos molemmat arvot ovat pienet, sanoisin, että sellainen kannattaa jättää sinne työpöydälle.

Seuraavaksi nytten tässä ideoinnin kiteytyksessä mennään tällaiseen ideasuppiloon. Tämä tarkoitus on siinä viimeisessä vaiheessa löytää oikeasti toteutuskelpoisia ideoita. Eli nyt kun ollaan valittu 3–5 ideaa/ratkaisua ja käytetty ne arviointimatriisissa, ollaan löydetty erilaisia näkökulmia, niin katsotaan vielä tällaisella ideasuppilolla näitä ideoita. Tämä ideointisuppilo on erittäin hyödyllinen, kun ideoita on vielä jonkin verran ja on sitten löydettävä ehkä se timanttinen ratkaisu tai ehkä sieltä sitten kaksi ratkaisua, jota lähdetään pilotoimaan sitten ja testaamaan asiakkaalla.

Arviointia varten tässä ideasuppilossa voidaan valita näitä ja määritellä tasoja, mutta tässä on muutama taso, eli eli kirjataan niistä ideoista, että mikä on idean innostavuus, mikä on toteuttamiskelpoisuus. Se löydettiin jo sieltä arviointimatriisilta.

Entä omaperäisyys, onko siinä jotain omaperäisyyttä? Ja mikä on sille asiakkaalle se hyödyllisyys siinä ideassa?

Ja käydään siis ne kaikki, jotka olette valinneet jatkojalostettavaksi, käydään näillä kolmella eri kiteytysmenetelmällä läpi, jotta saadaan paras ymmärrys siitä, mikä olisi toteuttamiskelpoinen ratkaisu, jota lähdetään testaamaan asiakkailla.

Seuraavilla videoilla tutustutaan ideoinnin prototypointiin ja testaukseen sekä prototypoinnin työkaluihin.