Suomen matkailumarkkinoille on viime vuosina noussut hotelleja ja resorteja, joiden elämystarjonnan keskiössä ovat erilaiset rauhaa ja rentoutumista tarjoavat kylpyläelämykset. Ja suunnitteilla on lisää. Salon seudulle Mathildedalin pieneen ruukkikylään suunnitellaan yli 20 miljoonan euron investointia, joka toisi mukanaan hotellin ja kylpylän. Kuopion Tahkolla puolestaan avattiin viime talvena kylpylähotelli Panorama Landscape Hotel.

Monet näistä kylpylähotelleista mainostavat ympäristöään luksustasoisina ja tarjoavan ’kaikkia aisteja koskettavan spa-elämyksen’. Palveluympäristön kerrotaan olevan ’aikuisten keidas, jossa nautit rauhasta’. Suunnittelutoimisto kuvaa Mathildedalin kylpyläympäristöä teemoilla ’hämyisyys, oman polun löytäminen ja intiimiys’.

Mutta miten rauha ja intiimiys sitten ilmenevät palveluympäristöissä ja kohtaamisissa? Miten luoda rauhaa aistien kautta muotoiltuna?

Rauhallinen palveluympäristö syntyy monesta tekijästä

Tänä päivänä trendinä on pyrkiä pois massoille suunnatuista huvipuistomaisista kylpylähotelleista, joissa kakofonia käy korville ja monenlainen liike luo tilaan rauhattomuutta. Monet kylpylähotellit pyrkivät rauhoittamaan palveluympäristöjään asettamalla asiakaskunnan ikärajaksi K10 tai K18. Tämän päivän asiakkaat arvostavat rauhaa ja hiljaisuutta palveluympäristössä vastapainona arjen meluisuudelle: ne koetaan jopa luksuksena (Kauppinen-Räisänen, Cristini & Jauffret 2019).

Palveluympäristö koostuu erilaisista sosiaalisista ja materiaalisista tekijöistä, joiden kautta muun muassa rauhan tunne muotoutuu. Kohtaamiset työntekijöiden ja muiden asiakkaiden kanssa samoin kuin fyysinen tila, sen muotoilu ja aistillisen tilan luonne vaikuttavat rauhan tunteen syntymiseen.

Silti palveluympäristöjen muotoilussa visuaalisuuden huomioiminen on perinteisesti ollut dominoiva, vaikka aistillinen tila pitää sisällään viiden ulkoisen aistimme – näön, kuulon, hajun, maun ja tuntoaistin – kautta muotoutuvan kokemuksen. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet tilan lämpötila ja ympäristössä ilmenevä liike, joiden laadun aistiminen on kuitenkin merkittävä tekijä rauhan tunteen syntymisessä.

Asiakasymmärrys sisältää toiveet tuntoaistimuksista

Erityisesti tuntoaistimukset korostuvat merkityksellisenä osana elämystä erilaisissa ympäristöissä. Vaikuttaahan jo veden sekä ympäröivän tilan lämpötila oleellisesti kylpyläkokemukseemme. Asteen parin heitto suuntaan tai toiseen voi olla juuri se merkittävä tekijä, erityisesti luksuselämyksiä muotoillessa.

Kylmäaltaaseen pulahtamisen jälkeen on nautinnollista aistia verenkierron vilkastumisen tuomasta tunteesta juuri sopivan lämpöisessä huoneilmassa. Elämyksen ’post-experience’ mahdollistuu, kun asettautuu spa:n lämmitetyn, keraamisen lepotuolin syliin. Ympärillä ei juoksentele lapsia ja henkilökunta liikkuu sulavin, hiljaisin liikkein, elein ja äänensävyin luoden osaltaan rauhallisuuden tunnetta.

Itä-Suomen Kuru Resortissa kylpyläelämyksestä pääseekin nauttimaan intiimisti oman yksityisen villan suojassa ja ilman hoppua saunavuoron päättymisestä. Jokaisessa villassa on oma sauna ja kylpyamme seinänlevyisen ikkunan ääressä, josta on näkymä rauhoittavaan luontoluksukseemme. (Adamsson & Iloranta 2019.) Todellakin, tämän päivän yhä kiihtyvämmässä elämänmenossa asiakkaat kaipaavat rauhoittavia palveluympäristöjä, ’omia hengähdyspaikkoja’ kuten Joroisissa sijaitseva Pihlas Resort mainostaa.

Syvennetyn muotoilun osaamispolulla

Kohderyhmän tarpeisiin vastaamiseksi palveluympäristöjen aisteja rauhoittaviin tekijöihin sekä niiden toteutumiseen asiakaskohtaamisissa tulisikin kiinnittää yhä enemmän huomiota. Juuri elämysten aistillisten yksityiskohtien viimeistely auttavatkin asiakasta nauttimaan rauhoittavasta elämyksestä, sen kaikista sävyistä, mikä erottaa luksuksen tavallisuudesta. Rauhan tunne ei saa jäädä vain suunnittelutoimiston visioon tai visuaalisin keinoin toteutettavaksi.

Aihetta tutkineena olen palvelumuotoilun eri opintojaksoilla haastanut opiskelijoita etsimään vastauksia alun kysymyksille. Mielenkiintoiset keskustelut osoittavat, että palvelumuotoilun osaaminen työelämässä on jatkossakin hyvällä mallilla.

Kuva: Shutterstock