Yritysvastuu on viime vuosina noussut tärkeäksi osaksi yritysten strategiaa ja hallitustyöskentelyä sekä Suomessa että kansainvälisesti. ESG-periaatteilla tarkoitetaan ympäristönäkökulman (Environment) lisäksi sosiaaliseen vastuuseen (Social) ja hallintotapaan (Governance) liittyviä vastuullisuustekijöitä sekä niihin sisältyvien mahdollisuuksien ja riskien huomiointia (Peterdy 2022). Yritysvastuun ja sen osa-alueiden painopisteet vaihtelevat toimialakohtaisesti.

Liiketoiminnan läpinäkyvyys ja yhteiskunnallinen kiinnostus vastuullisuusasioita kohtaan on kasvussa, joten yritysten hallitusten on tarkasteltava ja ennakoitava vastuullisuusasioita pitkällä tähtäimellä. Vastuullinen hallitus ymmärtää yritysvastuun merkityksen.

Vastuullisuus vaatii arvonluontia

Hallitustyöskentelyssä on otettava ESG-periaatteet toiminnan keskiöön ja seurattava niiden kehitystä systemaattisesti. Yritysvastuun huomioiminen tarjoaa yritykselle myös kilpailuetua, kyse ei ole pelkästään hyvän tekemisestä (Follér 2022). Vastuullinen toiminta on pitkällä aikavälillä kannattavaa toimintaa. ESG-ponnistelut maksavat itsensä takaisin viimeistään yrityskaupassa (Zheng ym. 2023).

Hallituksen rooli on muuttunut yhä tärkeämmäksi yhteiskuntavastuun merkityksen kasvaessa. Accenturen johtaja Debra McCormackin (2022) mukaan yritysvastuun eri osa-alueet kattavasti huomioiva hallitus edistää yrityksen pitkän aikavälin arvonluontia. Yrityksen sidosryhmien vaatimukset on huomioitava kaikessa päätöksenteossa ja niiden on oltava linjassa yrityksen kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

Hallituksen esille tuomat arvot saavat yritysjohdon huomion ja muuttuvat näin osaksi yrityksen operatiivista toimintaa. Yrityksen eri sidosryhmiä kuten asiakkaita, työntekijöitä ja osakkeenomistajia kiinnostaa erityisesti, miten kestävästi ja tuottavasti yritys toteuttaa tarkoitustaan.

Pääomasijoittajan rooli hallituksessa

Sijoituskohteensa osaomistajana ja hallitusjäsenenä pääomasijoittaja jakaa parhaita käytäntöjä ja toimintamalleja sekä varmistaa ja seuraa vastuullisuustyön toteutumista käytännönläheisesti koko omistusjakson ajan. Kasvuyritys määrittelee yhdessä pääomasijoittajan kanssa vastuullisuustyönsä tavoitteet ja painopistealueet, jotka voivat liittyä esimerkiksi sosiaaliseen vastuuseen omista työntekijöistä ja alihankkijoiden toiminnasta.

Hallituksen on saatava yritysjohdolta riittävää ja laadukasta raportointia seuratakseen ESG-toimintaperiaatteiden ja -tavoitteiden edistymistä. Yrityksen johdolla ja hallituksella on oltava yhteinen näkemys yrityksen ESG-tavoitteista, joiden pohjalta käydään kehittävää ja aktiivista vuoropuhelua toiminnan kehittämiseksi ja ESG-agendan merkityksen ymmärtämiseksi (Lahti, Gustafsson & Leinikka 10.2.2022).

Hallitustyöskentelyn itsearviointi edistää ESG-periaatteiden toteutumista

Hyvä hallitus osaa arvioida yritysvastuun toteutumista kasvuyrityksen operatiivisen toiminnan ja vastuiden näkökulmasta. Yritysvastuutyön ja ESG-kriteeristön täyttymistä on hyvä seurata asetettuilla mittareilla, kuten suorituskykymittarilla (Key Performance Indicator). Hallitustyöskentelyn itsearviointikyselyissä on arvioitava vastuullisuuden toteutumista osana hallitustyöskentelyn tavoitteita.

Hallituksen jäseniltä on kysyttävä, miten yritysvastuun huomioiminen toteutuu hallitustyöskentelyssä sekä millaista raportointia ja tietoa hallitusjäsenet tarvitsevat ESG-asioista strategisen työnsä pohjaksi. Hallituksen on hyvä pohtia, onko hallituskokoonpanossa riittävästi ESG-osaamista ja yritysvastuuseen liittyvää asiantuntemusta. Hallitusarvioinnin avulla voidaan saada arvokasta tietoa ja näkemyksiä tarpeesta rekrytoida uusia hallitusjäseniä, joilla on näistä asioista osaamista juuri kyseiseltä toimialalta.

Toisaalta vastuullisen hallitustyöskentelyn perusta on mielestämme vuorovaikutus ja luottamus. Hallituskokoonpanon ammattitaidon ja osaamisen lisäksi on erittäin tärkeää, että henkilökemiat ja vuorovaikutus toimivat, jotta hallitus saavuttaa tavoitteensa ja työskentelee tehokkaasti.