Luonnonvarojen rajallisuus ja kulutuksen seuraukset aiheuttavat huolta ja voimattomuutta. Kuitenkin paljon on jo tehty eri sektoreilla. Ihmisen ja yhteisöjen kyky tutkia, keksiä ja toteuttaa luo rajattomat mahdollisuudet uusille ratkaisuille. Ilmastoahdistus lamauttaa, mutta toivon ja luottamuksen lisääminen kannustaa jokaista toimimaan.

Mikroyritykset edustavat suomalaista yrittämistä

Mistä puhumme, kun puhumme suomalaisesta yrittämisestä? Usein keskusteluissa unohdetaan suomalaisen yritysmaailman rakenne ja huomio kiinnittyy isoihin yrityksiin. Pk-sektorin osuus Suomen BKT:sta on runsaat 40 prosenttia ja kaikista yrityksistä alle 10 työntekijän mikroyrityksiä on 93,1 prosenttia. Vain 0,2 prosenttia yrityksistä on suuryrityksiä. Monelle voi olla yllättävä tieto, että yrittäjistä 69 prosenttia on yksinyrittäjiä.

Kaiken kaikkiaan yrityksissä työskentelee 1,4 miljoonaa suomalaista, joten yritysten valinnat ovat monelta monella tapaa olennaisia sekä arjen että isojen muutosten kuten vihreän siirtymän kannalta. (Yrittäjyystilastot 2020.)

Mikroyritysten esteet voidaan taklata   

Isojen yritysten vastuullisuuden ja kestävän kehityksen linjat ovat jo olemassa. Miten pienten yritysten kehittämistyötä ja valintoja voitaisiin tukea paremmin? Mikroyritysten mahdollisuudet pitkäjänteiseen kehitystyöhön ovat erittäin rajalliset, koska yrityksen toiminta ja tuoton varmistaminen vie resurssit.

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten hankkeet ovat usein mikroyritysten tavoittamattomissa, koska niiden tavoitteet ja tavat toimia ovat kaukana mikroyrittäjän arjen tarpeista. Yhteistyö vaatisi aikaa ja paneutumista. Miten saataisiin toimialakohtaisia ”tuotteistettuja” kokonaisuuksia pienten yritysten käyttöön? Yritys löytäisi oman viiteryhmänsä ja keinonsa edetä vastuullisuudessa helpommin.

Verkostoja ja kohtaamisia tarvitaan

Kestävään kehityksen ja vastuullisuuteen liittyvä tieto kasvaa valtavasti ja se on myös kompleksista ja ristiriitaista. Tarvittaisiin mikroyrityksen näkökulmasta valmiiksi ”tuotteistettua” tietoa, jotta se olisi helpommin saatavilla ja otettavissa uudelleen ajattelun tueksi liiketoiminnan muutoksessa tai uuden käynnistämisessä.

Asiantuntija-apua voidaan paremmin saattaa mikroyritysten saataville jalkautumalla verkostoihin ja erilaisiin kohtaamisiin. Digitaaliset alustat antavat hyvät mahdollisuudet mikroyritysten, asiantuntijoiden ja osaamisen kehittäjien parempaan yhteistyöhön.

Palvelualat työllistävät yli miljoona ihmistä ja tuottavat 41 prosenttia Suomen BKT:sta (Palvelualat Suomessa). Voidaankin kysyä, onko palvelualoja otettu riittävästi huomioon esim. kiertotalouteen liittyvässä kehittämistyössä? Jakamisalustat mahdollistavat tavaroiden ja resurssien yhteiskäyttöä ja moneen kiertotalouteen liittyvään kehittämiseen liittyy uusia palveluja mm. vuokrausta ja lainausta. Tässä tarvitaan yritysten välistä kehitystyötä.

Näitä ja monia muita kiinnostavia näkökulmia saamme osaltamme edistää ja parantaa Green Steps -hankkeessa.

Green Steps

ESR-rahoitteisen Green Steps -hankkeen (2022–2023) tavoitteena on tukea ja edistää eri tavoin uusmaalaisten mikro- ja pk-yritysten liiketoiminnan uudistamista kestävän kehityksen ja vastuullisuuden polulla. Hankkeessa tarjotaan yrityksille palvelumuotoilua ja business coachingia liiketoiminnan kehittämiseen sekä vertaismentorointia yrittäjyyden ja yhteistyön vahvistamiseen sekä tarpeen mukaisia lyhytkoulutuksia yrityksille.

Green Steps -hankkeen aloituswebinaarin tallenne

Lisätietoja

Reija Anckar, projektipäällikkö, reija.anckar@haaga-helia.fi

Jenni Viljanen, projektipäällikkö, jenni.viljanen@laurea.fi

Lähteet

Palvelualat Suomessa. Katsottu 9.9.2022.

Yrittäjyystilastot 2020. Katsottu 9.9.2022.