Eurocontrol arvioi, että lentoliikennetoimiala on kasvava toimiala Euroopassa myös tulevaisuudessa. Kasvun kulmakerroin vain saattaa vaihdella sen mukaan, millainen kasvuskenaario toteutuu. Mitä luultavimmin lentoliikenteen kasvu tulee kuitenkin olemaan Eurocontrolin positiivisimman ennusteen mukaista.

Ensinnäkin on otettava huomioon pandemian hiipuminen. Pandemian aikana ihmisten oli pakko pysytellä lähinnä kotioloissa, mutta nyt kun valtioiden rajat alkavat olla jälleen auki, matkakuume on kova. Ympäristötietoisuus tuskin rajoittaa tätä juurikaan, jos matkustajille annetaan mahdollisuus kompensoida matkustushiilijalanjälkensä.

Toiseksi on muistettava, että ihmiset kaipaavat myös aitoja kohtaamisia. Pandemian aikana keskusteltiin paljon siitä, että työmatkailu ei enää palaudu aikaisemmalle tasolle, koska kokoussovellukset korvaavat perinteiset kokoukset. Myös työmatkailu on kuitenkin jossain määrin palautunut, koska fyysisillä tapaamisillakin on paikkansa.

Kolmanneksi täytyy huomioida, että kysyntä on paikoitellen päässyt patoutumaan. Aasialaiset ja erityisesti kiinalaiset matkailijat puuttuvat vielä suurina joukkoina eurooppalaisilta lennoilta. Matkakuume siellä on taatusti kova pitkän pandemiajakson jälkeen.

Liiketoiminnan palautuminen pandemian jälkeen

Euroopan suurin lentoyhtiö on Ryanair. Koska yhtiöllä on point-to-point-strategia, se keskittyy lähinnä keskisen Euroopan reitteihin ja koska sen asiakaskunta on suurimmaksi osaksi lomailijoita, kaikki tähdet ovat olleet oikeassa asennossa puoltamassa sen liiketoiminnan vahvaa palautumista.

Pandemian jääminen taakse ja lomamatkakuume ovatkin hyödyttäneet erityisesti halpalentoyhtiöitä. Tästä ovat hyötyneet myös sellaiset lentoasemat, maahuolintayhtiöt ja lennonvarmistuspalveluiden tarjoajat, joilla on suuria määriä halpalentoyhtiöitä asiakkainaan.

Tällä hetkellä suurimmalla osalla eurooppalaisista lentoyhtiöistä käyttökate on jo positiivinen. Matkustajat ovat palanneet, eivät ehkä täysimääräisesti, mutta kuitenkin siten, että toiminta on kannattavaa. Kaikkia lentoyhtiöitä kurittaa tällä hetkellä kuitenkin kallis lentopolttoaine: hinta on yli kaksinkertaistunut vuoden aikana. Se tuo osaltaan isoja haasteita joidenkin lentoyhtiöiden kannattavan liiketoiminnan palautumiseen.

Erityisenä haasteena viime vuonna on ollut toimijoiden kyky palauttaa pandemian jälkeen toimintojansa tasolle, joka vastaa kysyntää. Esimerkiksi Amsterdamissa Schipholin lentoasemalla oli kesällä pitkiä jonoja, kun matkustajat jonottivat turvatarkastukseen. Syynä oli se, että lentoasema ei ollut pystynyt rekrytoimaan tarpeeseen nähden riittävästi turvatarkastushenkilökuntaa.

Henkilöstövaje useissa toiminnoissa eri lentoasemilla ja lentoyhtiöissä johti lentojen viivästymisiin jopa 70 % useammin kuin vastaavana aikana ennen pandemiaa.

Lentoliikenteen systemaattinen kehitystyö ympäristövastuullisuustekojen suhteen jäi pandemian aikana taka-alalle. Jotta lentoliikenteen on mahdollista saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä, tarvitaan entistäkin tehokkaampia toimenpiteitä takamatkan kuromiseksi umpeen.

Pandemian myötä lentoyhtiöt ovat arvioineet reittiverkostoaan ja lakkauttaneet osan reiteistään. Ukrainan sodan myötä tapahtunut Venäjän ilmatilan sulku, sekä se, että kiinalaisten matkailijoiden paluu on viivästynyt, on pitänyt lentoyhtiöt varuillaan reittiverkostojensa suhteen. Aikaisemmin operoituja reittejä tullaan avaamaan myöhemmin uudelleen, mutta myös uusia, tilanteen muuttumisen myötä esiin tulleita reittivaihtoehtoja tullaan varmasti näkemään.

Eurooppalainen lentoliikenne palautuu pandemian jälkeen. Millaiseksi se palautuu, on hyvä kysymys. Suuret kysymysmerkit, kuten ilmastonmuutos tai Ukrainan sota, antavat varmasti lisäväriä tilanteeseen. On kuitenkin syytä uskoa, että lentoliikenne kasvutoimialana tulee olemaan entistäkin vahvempi.