Elimme koko 2010-luvun poikkeuksellisen alhaisten markkinakorkojen aikaa. Tämä näkyi käytännössä yksityisille kotitalouksille alhaisina korkokustannuksina asuntolainoissa. Inflaatio alkoi kiihtymään vuoden 2021 jälkimmäisellä puoliskolla, jolloin keskuspankit olivat pakotettuja ohjauskorkojen nostoihin vaaliakseen hintavakautta.
Markkinakorot indikoivat ohjauskoron liikkeitä, joten asuntovelallisille tutut Euribor-korot nousivat ja samalla vaikuttivat jokaisen velallisen arkipäiväiseen elämään. Monet kotitaloudet ovatkin joutuneet miettimään säästökohteita kulutuksessa, kun käytössä olevat varat ovat pienentyneet.
Korkosijoittamisen mahdollisuudet
Muiden muuttujien ollessa vakioina alhaisen korkotason aikoina pääomat virtaavat osakesijoituksiin, koska korkomarkkinoilta on vaikea löytää tuottoja. Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että korkojen ollessa korkealla pääomat virtaavat osakemarkkinoilta korkomarkkinoille.
Korkosijoitusten suosio on ollut merkittävässä kasvussa viime aikoina niin institutionaalisten sijoittajien kuin yksityissijoittajien keskuudessa. Markkinat ovat tulkinneet keskuspankkien ulostuloista koron nostojen syklin olevan mahdollisesti tiensä päässä Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Sijoittajan on syytä muistaa, että inflaation mahdollisesti noustessa keskuspankit saattavat kääntää kelkkansa. Yleinen konsensus kuitenkin indikoi enemmän korkojen laskua kuin nostoa noin vuoden aikajänteellä.
Korkomarkkinoille sijoittaminen käytännössä
Korkosijoittaminen ei ole suuren kansan keskuudessa yhtä tuttua kuin osakesijoittaminen. Erityisesti tässä markkinatilanteessa on järkevää miettiä korkosijoituksia vaihtoehtona omaan allokaatioonsa (sijoitusten jakauma). Yleisessä allokaatiokeskustelussa korkosijoitukset usein niputetaan samaan kategoriaan. Sijoittajan on kuitenkin hyvä tiedostaa, että korkomarkkinoilla on tarjolla paljon erilaisia vaihtoehtoja erilaisilla riskiprofiileilla.
Suorat joukkolainat ovat suunnattu institutionaalisille sijoittajille sekä varakkaille yksityishenkilöille. Litterakoot (minimisijoitus) suorissa joukkolainoissa ovat yleensä minimissään 100 000 EUR. Epävakaassa markkinaympäristössä joukkolainojen tuotoissa on merkittäviäkin eroja.
Tällä hetkellä vakaista suomalaisista teollisuusyhtiöistä on saatavilla 4,5-6 % tuottoja, kun taas rakennusalan yhtiöistä yli 10 % tuotot ovat tavallisia. Joukkolainoissa tuotto on korvausta riskistä, jonka sijoittaja on valmis ottamaan joukkolainan takaisinmaksun epävarmuudesta.
Täydellisessä maailmassa korot maksetaan koronmaksupäivänä ja pääoma palautetaan eräpäivänä. Viimeisen 10 vuoden ajalta on kuitenkin useita esimerkkejä joukkolainoista, joissa riskit ovat aktualisoituneet eikä pääomia ja korkoja ole maksettu alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Sijoittajan onkin hyvä tutustua joukkolainojen vakuuksiin ja muihin ehtoihin.
Yksityiselle sijoittajalle korkorahastot ovat helpoin tapa päästä markkinoille. Korkorahastoja löytyy useamman palveluntarjoajan valikoimista. Pääsääntöisesti rahastot jakautuvat korkean riskin High yield luokan rahastoihin ja matalamman riskin Investment grade luokan rahastoihin. Alakategorioita löytyy useita. Jokaisen sijoittajan kannattaakin tutustua eri palveluntarjoajien tarjontaan.
Erilaiset strukturoidut korkosijoitukset ovat mahdollisia myös piensijoittajille, mutta nämä instrumentit vaativat hieman syvällisempää ymmärrystä. Konkreettisina esimerkkeinä yleisesti tarjotuista ratkaisuista ovat Markit iTraxx Europe Crossover -indeksiin ja Markit CDX North America High Yield – indeksiin sijoittavat yrityslainakorit.
Yhtä kaikki korkosijoitukset ovat varteen otettava vaihtoehto jokaisen sijoitussalkkuun hajauttamaan riskiä. Haaga-Heliassa on mahdollista kuulla lisää korkosijoittamisesta sijoitustoiminnan opintojaksoilla useiden laadukkaiden asiantuntijoiden johdolla.
Oheisella videolla pääset tutustumaan United Bankers omaisuudenhoidon korkosalkunhoitaja Juhani Toivosen mietteitä joukkolainoista sijoituskohteena.
Mitään esityksen kautta saatavaa informaatiota ei pidä sellaisenaan käsittää rahoitusvälineen osto- tai myyntitarjoukseksi taikka muuksi kehotukseksi sijoitustoimenpiteisiin. Tehdessään sijoituspäätöksiä tai toimenpiteitä tulee lukijan perustaa ne omaan arvioonsa sijoituskohteesta ja siihen liittyvistä riskeistä.
Lue kirjoittajan blogiartikkeli Osakesijoittaminen – uhka vai mahdollisuus
Editointi: Marianne Wegmüller
Kuva: Haaga-Helia