Sitran Megatrendit 2023 -selvitys listaa keskeisiä muutossuuntia tuleville vuosille. Kaiken keskiössä on luonnon kantokyvyn mureneminen, joka vaikuttaa suoraan myös muihin megatrendeihin. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota moninaisine seurauksineen ovat tehneet aiempaa konkreettisemmin näkyväksi keskinäisriippuvaisen maailman, jossa mikään muutos ei tapahdu eristyksissä muista. (Dufva & Rekola 2023.)

Kierre on viheliäinen. Mitä huonommin maailmalla menee, niin sitä vähemmän se uhraa ajatuksiaan hömötiaiselle. Sen osoittaa Maslowin pyramidikin. Kun rahaa ei ole ruokaan tai polttoaineeseen ja sähkön hintakin hirvittää, niin luontoasiat jäävät helposti taka-alalle.

Luonnon ja ympäristön arvoa on onneksi alettu viime vuosina ymmärtämään myös taloudellisesta kulmasta. Maailman talousfoorumin tammikuussa 2020 julkaiseman raportin mukaan jopa puolet maailman bruttokansantuotteesta (BKT) on riippuvainen luonnon tuottamista ekosysteemipalveluista (WEF, 2020).

Katse kääntyy yksilöstä instituutioihin

Dufvan ja Rekolan (2023) mukaan ihminen elää ekologista kestävyyskriisiä, jossa sen toiminta kuormittaa elollista ja elotonta luontoa yli kantokyvyn rajojen ja vaarantaa siten koko taloutemme ja hyvinvointimme pohjan. Lääkkeeksi he tarjoavat ekologista jälleenrakentamista eli siirtymistä kohti luonnon tilaa ja hyvinvointia parantavaa yhteiskuntaa.

Vastuu kulutuksesta ja sen kestävyydestä on pitkään ollut kuluttajan harteille, mutta hiljalleen katseet ovat kääntyneet kohti instituutioita ja päätöksentekijöitä. Korjausliike vaatii päättäjiltä erityistä rohkeutta sekä ylhäältä johdetun systeemisen muutoksen, jossa Euroopan unioni (EU) on sovitellut ylleen globaalin esitaistelijan viittaa.

Muutaman viimeisen vuoden aikana on syntynyt toinen toistaan kunnianhimoisempia päätöksiä, kuten esimerkiksi EU:n vihreän kehityksen ohjelma, biodiversiteettistrategia, päivitetty kiertotalouden toimintasuunnitelma sekä ilmastotavoitteet 2030, jotka kaikki tähtäävät luonnonvarojen kestävään käyttöön ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Maaliskuussa 2022 EU:n komissio teki jopa ehdotuksen EcoDesign -direktiivin päivittämiseksi. Siinä linjataan, että markkinoille tulevien fyysisten tuotteiden tiedot tallennettaisiin jatkossa digitaaliseen tuotepassiin eli nk. kiertotalouspassiin, joka parantaa tuotteen elinkaaren läpinäkyvyyttä (Nykter & Ikonen, 2022).

Kiertotalous vaatii kiertotalousosaamista

Suomessakin ollaan hiljalleen heräämässä kiertotalouteen. Niin lattealta kuin se kuulostaakin, tulevaisuuden osaajat luodaan tänään. Kohta alkaa kuitenkin olla jo kiire, jotta meneillään olevat uudistukset eivät yllätä meitä. Erilaisia koulutuksia onneksi löytyy, mutta toistaiseksi selkeät kiertotalouteen tähtäävät tutkinnot loistavat poissaolollaan.

Käynnissä on myös useita kunnianhimoisia kiertotaloushankkeita, jotka pyrkivät vastaamaan yritysten kasvaviin osaamistarpeisiin kiertotalouden saralla. Yksi näistä on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun koordinoima Climate & Circular Economy Factory (CCEF), joka toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian kanssa.

Yhteistyön tuloksena rakennetaan valtakunnallinen kiertotalouden osaamiskeskus, josta yritykset löytävät keskitetysti korkeakoulujen kiertotalouteen liittyvää koulutustarjontaa, oppilasyhteistyömahdollisuuksia, käytännön työkaluja, rahoitustukea sekä kiertotalouden ammattilaisten apua omien prosessien ja liiketoimintamalliensa kehittämiseen.

Kiertotalouden osaamiskeskuksen toiminta käynnistyy kesäkuussa 2023. Tavoitteena meillä on pitää suomalaiset, yksilöt, päätöksentekijät ja instituutiot, lisääntyneen osaamisen kautta ainakin yhden megatrendin etulinjoissa.

Kuva: www.shutterstock.com