”Renkaanvaihtoa 20 €.
Tarvitset vain talvirenkaat.
Laita yksityisviestiä niin sovitaan ajankohta.
Liikun omalla autolla paikan päälle vaihtamaan”
(Lainaus Facebook-ryhmästä)
Mikä olisi sen mukavampaa kuin, että renkaanvaihto hoituisi omalla kotipihalla, eikä tarvitsisi jonottaa useampaa tuntia omaa vuoroa. Oheinen Facebook-lainaus on hyvä esimerkki osaamisen jakamisesta ja erilaisten alustojen kyvystä linkittää kysyntä ja tarjonta. Jakamistalous on tullut jäädäkseen, ja se leviää yhä useammille toimialoille haastaen ketteryydellään ja nopeudellaan perinteisiä yrityksiä.
Turuilta toreille – markkinapaikan rakentamisen haasteita
Kirjailija ja aktiivinen yhteiskuntakeskustelija Victor Hugo totesi, että armeijan hyökkäys voidaan pysäyttää, mutta ei ideaa, jonka aika on tullut. Jakamistalous on tällainen idea, ja se tulee disruptoimaan* lukemattomia toimialoja. Kauppaan perustuvan markkinatalouden alkuaikoina markkinan kokoa rajoitti tehokkaasti se, kuinka monta ihmistä eli potentiaalista asiakasta mahtui torille. Nykyteknologialla markkinan kokoa ei rajoita käytännössä mikään; se on rajoittamaton. Samaan aikaan nykyteknologia tarjoaa merkittävästi alentuneet transaktiokustannukset.
Alustat leikkaavat radikaalisti liiketoiminnan tekemiseen liittyviä kustannuksia ja tulevat päihittämään perinteiset myyntiin ja omistamiseen perustuvat liiketoimintamallit. Alustoilla on huomattavasti enemmän kosketuspisteitä asiakkaan kanssa kuin perinteisillä liiketoimintamalleilla, vaikka jälkimmäisellä olisikin nerokas kanta-asiakasjärjestelmä. Kosketuspisteet mahdollistavat äärimmäisen tärkeän asiakassuhteen luonnin ja sen jatkuvan ylläpidon, mikä puolestaan mahdollistaa sellaisen tiedon keräämisen, jonka avulla yritys voi ketterästi ja tehokkaasti kehittää tuotteitaan ja tarjoomaansa.
Liiketoimintauhka monelle perinteiselle yritykselle ei välttämättä tulekaan yrityksen tavanomaisilta kilpailijoilta, joita yritys luultavasti jo ahkerasti ja systemaattisesti seuraa, vaan suoraan asiakkailta. Asiakkaat voivat jonain päivänä huomata tulevansa toimeen ilman yritystä. Uudet pelurit toimivat kokonaan erilaisilla liiketoimintamalleilla ja ansaintalogiikoilla. Kun markkinat kerran pääsevät eroon välikäsistä, joita monet perinteiset yritykset loppujen lopuksi ovat, eivät ne enää palaa vanhaan.
Sijoittajilla ja valveutuneilla yrityskehittäjillä on yksi perustavanlaatuinen syy kiinnostukselleen jakamistalouden yrityksiä kohtaan: ne ovat markkinapaikkoja. Negatiivisesti ajateltuna markkinapaikat ovat pahamaineisen vaikeita rakentaa, sillä niihin tarvitaan juuri oikea suhde tarjontaa ja kysyntää. Tämän tasapainon löytäminen on äärimmäisen haastavaa. Toisaalta, positiivisesti ajateltuna, kun markkinapaikka toimii, se todellakin toimii! Toimiva markkinapaikka on myös niin vaikeasti kopioitava kilpailuetu, että se nostaa tehokkaasti potentiaalisten kilpailijoiden markkinoille tulon kynnystä monta askelta korkeammalle.
Useat jakamistalouden palvelut muodostavat jo itsessään yhteisön tai vähintäänkin käyttäjilleen tuntemuksen yhteisölliseen heimoon kuulumisesta. Yhteisöllisyyden rakentaminen ja vaaliminen onkin monelle alustalle erittäin tärkeä liiketoiminnan prioriteetti, sillä se muodostaa myös vaikeasti kopioitavaa kilpailuetua. Miten sinun yrityksesi rakentaa tai osallistuu markkinapaikkojen ja yhteisöjen rakentamiseen?
Kirjoittajat ovat liiketalouden yksikön yliopettaja Minna-Maari Harmaala ja TKI-yksikön päällikkö Tuija Toivola. Ilmiön taustoja ja kiinnostavia esimerkkejä jakamisesta liiketoimintana ja uutena talouden muotona avataan tuoreessa #Jakamistalous -kirjassa. Kaikille avoin julkistamistilaisuus järjestetään 20.11. klo 16–18 Helsingin yliopiston uudessa Tiedekulmassa (Think Lounge, Yliopistonkatu 4). Moderoimassa Woltin perustaja Miki Kuusi ja kommenttipuheenvuorot mm. Pekka Saurilta, Juhana Vartiaiselta, Vesa-Matti Lahdelta ja Juho Makkoselta.
*Disruptoiminen on prosessi, jolla olemassa oleva teollisuudenala muokataan kokonaan uudenlaiseksi ja uudennäköiseksi tarjoomalla, joka on radikaalisti parempi kuin toimialan senhetkinen tarjooma.