Useissa tutkimuksissa on todettu, että suomalaisten tutkimusten tulosten vähäinen kaupallistuminen on suomalaisen innovaatiotoiminnan merkittävin heikkous. Esimerkiksi OECD:n tammikuussa 2016 julkistetussa Suomen taloustilannetta käsittelevässä maaraportissa todetaan, että Suomessa investoidaan suhteellisen paljon rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen moneen muuhun maahan verrattuna, mutta innovaatioiden kaupallistaminen ja siitä talouskasvun aikaansaaminen vaikuttaa olevan panostuksiin nähden heikkoa.

Selvityksen mukaan myös start-up-yritysten syntyminen ja nuorten yritysten kasvu on vaatimatonta. Lisäksi yritysten ja korkeakoulujen yhteistyössä nähtiin parantamisen mahdollisuuksia. Syksyllä 2016 tehty Global Innovation Index -kartoitus osoittaa yhtä lailla, että Suomella on parantamisen varaa nimenomaan innovaatiotoiminnan tehokkuudessa ja tuottavuudessa, vaikka kokonaissijoituksemme onkin edelleen hyvä.

Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan linjauksessa 2015–2020 painotetaan odotetusti tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) tulosten hyödyntämisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamista. Siinä yhdeksi tärkeäksi T&K-politiikan kehittämiskokonaisuudeksi nostetaan tutkimustulosten hyödyntäminen ja vaikuttavuuden edistäminen. Linjauksen toimenpidesuosituksena esitetään, että korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset luovat tehokkaat toimintamallit yhteistyönsä tiivistämiseksi, mikä tarkoittaa rakenteita, jotka tukevat uusien tutkimustulosten hyödyntämistä, menettelyjä ja keinoja.

Ammattikorkeakoulujen rooli innovaatioiden kaupallistamisessa ja soveltavan tutkimuksen toteuttajana

Opetus- ja kulttuuriministeriö on määritellyt korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa ammattikorkeakoulujen tutkimuksen tehtäväksi edistää toiminnallaan suomalaista kilpailukykyä, hyvinvointia, sivistystä ja kestävää kehitystä. Korkeakoululaitoksen tulisi muodostua korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Tavoitteena on myös, että korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa.

Aktiivinen innovaatiotoiminta ja yrittäjyyden kehittäminen ovat keskeisiä keinoja viennin ja kilpailukyvyn kasvattamiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Korkeakoulut ovat avainasemassa molempien edistämisessä. Opiskelijat ja opettajatkin tarvitsevat innovaatioiden kaupallistamisen ja yrittäjyyden osaamista sekä eläviä liittymäpintoja yrityselämään.

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on tarjota tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta, joka vastaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin ja johtaa ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Lisäksi sen tulee harjoittaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa, joka palvelee ammattikorkeakouluopetusta, tukee työelämää ja aluekehitystä ja ottaa huomioon alueen elinkeinorakenteen.

Hallituksen ja OKM:n linjaukset tukevat siis sitä, että ammattikorkeakoulujen tulisi löytää selkeä rooli työelämän ja soveltavan tutkimuksen palvelemisessa. Innovaatioiden kaupallistaminen onkin ”raja-alue” tieteellisen tutkimuksen ja elinkeinoelämän välissä, jossa ammattikorkeakoulut voisivat tulevaisuudessa ottaa vahvemman roolin ja omistajuuden. Samalla selkeytettäisiin ja kirkastettaisiin ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimuksen ehkä osin ”epäselvääkin” kuvaa. Ammattikorkeakouluilla on lisäksi hyvä ja luontainen asema toimia läheisessä yhteistyössä yritysten ja start-up-ekosysteemien kanssa ilman, että tieteellisen tutkimuksen riippumattomuutta häiritään.

Haaga-Helian Innoboost-palvelu tukee innovaatioiden kaupallistamista

Haaga-Helian tutkimus- ja kehittämishankkeissa olemme tunnistaneet useita haasteita innovaation tiellä kaupalliseksi tuotteeksi. Keskeisimmät haasteet liittyvät yritysten ja innovaatioiden omistajien kyvyttömyyteen ja haluttomuuteen toimia uudenlaisissa ekosysteemeissä, uusilla liiketoiminta-alueilla ja erilaisilla liiketoimintamalleilla kuin mihin perinteisesti on totuttu. Innovaatioiden omistaja on myös hyvin usein tilanteessa, jossa hän ei saa tukea tai löydä tarvittavia palveluja ja kumppania innovaation kaupallistamiseen. Tähän haasteeseen olemme nyt Haaga-Heliassa tarttuneet.

Haaga-Helian Innoboost-palvelu auttaa innovaation omistajaa kehittämään innovaatiosta kaupallisen tuotteen tai palvelun. Palvelun käyttäjänä voi olla innovaation omistajana keksijä, yritys, start-up tai tutkimuslaitos. Innoboostin palvelutarjoama koostuu neljästä vaiheesta, joista palveluja voi hyödyntää niin monta kuin haluaa. Palvelu tukee innovaation kaupallistamisen eri vaiheita lähtien liikkeelle idean kaupallisesta analysoinnista siirtyen idean palvelun tai tuotteen kehittämiseen, todentamiseen ja itse kaupallistamisen palveluihin asti.

Lisätietoa Innoboost-palveluista: innoboost.fi

Kirjoittaja Tiina Laiho on Haaga-Helian projektipäällikkö ja Innoboost manager, tiina.laiho2@haaga-helia, puh. 040 488 7126