”Enemmän luentoja monimuotoisuudesta, ihmisoikeuksista, syrjinnästä sekä rasismista. Olisi turvallisempi olo, jos ihmiset oppisivat näistä asioita enemmän, sillä silloin arvostus näkyisi myös vuorovaikutuksessa.”

” Selkeät turvallisemman tilan periaatteet näkyville jokaisella tunnilla ja ne käytäisiin opettajan toimesta yhdessä läpi…..”

Ajassa elävät korkeakouluopiskelijat osaavat vaatia yhteiskunnallisessa keskustelussa merkittävien teemojen sisältymistä myös korkeakouluopintoihin. Turvallisemman tilan periaatteet ovat tuttuja, ja koulutusalasta riippumatta yhdenvertaisuusteemoja kaivataan opetussuunnitelmien sisältöihin.

Tässä blogikirjoitusten sarjassa tarkastelen turvallisemman tilan toimintatavan kehittämisprosessissa syntyneitä turvallisemman tilan periaatteita. Aikaisemmissa kirjoituksissa on fokusoitu erityisesti emotionaaliseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen. Tämän tekstin keskiössä on kokemus pedagogisesta turvallisuudesta.

Oppilaitoskontekstissa puhuttaessa turvallisuusteema voi jäsentyä monin eri tavoin. Turvallisuuden kokemukseen liittyvät käsitteet, kuten emotionaalinen, psyykkinen, psykologinen, sosiaalinen ja pedagoginen turvallisuus, painottuvat vaihtelevasti tarkastelunäkökulmasta riippuen. Opetushallitus (2020) määrittelee pedagogisen turvallisuuden laajasti turvalliseksi oppimisympäristöksi, joka sisältää sekä toimijoiden psyykkisen turvallisuuden ja sosiaalisesti turvalliset vuorovaikutussuhteet kuin myös turvallisuuteen liittyvät asiakirjat ja turvallisuuskulttuurin kytkökset opetukseen.

Näin ollen voidaan Rikanderia (2020) mukaillen todeta, että Haaga-Heliassa kehitetyt turvallisemman tilan periaatteet voidaan ajatella myös jatkumona siten, että kaikkien aiempien periaatteiden päälle muodostuu mahdollisuus toteuttaa pedagogisen turvallisuuden periaatteita.

Teemme turvallisuuden yhdessä

Haaga-Helian strategiassa sitoudutaan kehittämään hyvinvoivaa korkeakouluyhteisöä. Strategiassa luvataan myös varmistaa korkeakoulun yhteisten pelisääntöjen toimivuus ja toteutuminen.

Hyvinvointia tukevaa vuorovaikutusta mahdollistamaan on kehitetty turvallisemman tilan periaatteet. Periaatteet eivät kuitenkaan jalkaudu käytäntöön julistuksena tai prosessikuvauksin. Ne ovat aktiivista toimintaa – ja edellyttävät toimijuutta. Rikander 2020) puhuvat turvallisuustoimijuudesta tarkoittaen jokaisen oppilaitoksen jäsenen osallistumista yhteisen turvallisuuden kehittämiseen. Tämä voi vaaratilanteiden tunnistamisen rinnalla tarkoittaa myös aktiivista turvallisemman tilan tutkimista opetustilanteissa sekä oman osaamisen päivittämistä, jotta kykenee parhaalla tavalla vaikuttamaan opiskelijoiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin kokemuksiin.

Turvaamon ajatuksena on, että turvallisemman tilan periaatteita ei koeta aikavarkaana vaan pikemminkin esimerkiksi onnistuneen ja tasapuolisen ryhmätyön mahdollistajana ja välineenä palauttaa ristiriitatilanteissa opiskelijoiden huomio yhteisesti sovittuun. Turvaamon kehittämisprosessi osoitti, että opiskelijoilla on tarve tulla kuulluksi. Turvallisemman tilan periaatteiden käsittelyn yhteydessä on luonteva mahdollisuus antaa tilaa vaikeille, jännitteisille, oppimista ja kriittistä ajattelua mahdollistavalle kohtaamiselle.

Tuemme toistemme oppimista

Opiskelija kokee pedagogista turvallisuutta selkeiden ohjeiden ja kannustavan palautteen äärellä (Opetushallitus 2020). Pedagogisen turvallisuuden kokemuksen mahdollistumista voidaan arvioida myös esimerkiksi verkkopedagogiikan muotoilusta tutun oppimiskokemuksen nelikentän avulla (Huhtanen 2019).

Pedagogiikka on lähtökohtaisesti valintojen tekemistä. Millaiset oppimisaktiviteetit tukevat osallisuuden kokemusta? Miten yhteistä tiedonrakentamista mahdollistetaan? Onko opiskelijalla mahdollisuus samaistua esimerkkeihin urapoluista tai syventyä aineistoihin, jotka eivät toisinna vain länsimaista ajattelua? Miten muotoilen opintojaksosta saavutettavia ja esteettömiä?

Korkeakouluopiskeluun kuuluvat monenlaiset ryhmässä toteutettavat tehtävät ja projektit. Ryhmän tavoitteellinen toiminta ei sekään synny itsestään. Muun muassa korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT 2021) osoittaa, että opiskelijoiden hyvinvointi ja osallisuuden kokemus ryhmässä edistävät merkittävästi oppimista ja opintojen etenemistä. Ryhmäytymiseen ja ryhmäprosessin tukemiseen kannattaa siis antaa aikaa. Parhaimmillaan opiskelijaryhmässä tuetaan toisten oppimista kehittävällä ja kannustavalla palautteella.

Käytännön vinkkejä pedagogiseen turvallisuuteen liittyvien periaatteiden toteutumiseen opetuksessa

• Anna aikaa opintojakson alussa toisiin asettautumiselle. Hyödynnä tässä turvallisemman tilan periaatteita.
• Tutki omia opintojaksojasi yhdenvertaisuussisältöjen ja yhdenvertaisuutta mahdollistavan pedagogiikan näkökulmasta. Työvälineenä esimerkiksi NAU-hankkeessa kehitetty opintojaksosuunnistus.

Editointi: Anna Hermiö
Kuva: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu