”Voisi olla ihan vaan oma itsensä ilman, että oletetaan et me kaikki ollaan samanlaisia”

Näin toivoi ammattikorkeakoulun opiskelija, kun kysyimme, mikä lisäisi hänen kokemustaan turvallisuudesta korkeakouluyhteisössä. Vastaus ei ollut ainoa lajiaan: valtaosa kyselyymme vastanneista opiskelijoista toi esiin tarpeita tulla nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi omana itsenään. Tarve kohdistui niin toisiin opiskelijoihin kuin opettajiin.

Selvitimme korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia turvallisuudesta SOLE-hankkeen yhteisöllisessä kehittämisprosessissa. Prosessi johti Turvaamon – turvallisemman tilan toimintatavan mallintamiseen ja käyttöönottoon osana korkeakoulun yhdenvertaisuustyötä. Turvallisuuden kokemusten mahdollistaminen riippumatta henkilön lähtökohdista tai ominaisuuksista helpottuu, jos yhteisössä on yhdessä sovitut ohjeistukset siitä, miten olemme toistemme kanssa.

Kehittämistyö tuotti kuusi periaatetta, joista esittelen tässä kirjoituksessa kaksi. Ne linkittyvät koettuun emotionaaliseen turvallisuuteen.

Annamme jokaisen määritellä itse oman identiteettinsä ja kunnioitamme koskemattomuutta

Emotionaalinen turvallisuus voidaan yksinkertaisimmillaan määritellä koettuna turvan tunteena ja sen tunteen arviointina. Kokeeko esimerkiksi korkeakouluopiskelija, että hän voi korkeakouluyhteisössä turvallisesti olla oma itsensä tulematta leimatuksi tai kiusatuksi? Tuetaanko korkeakouluyhteisössä opiskelijan henkistä ja fyysistä koskemattomuutta riippumatta esimerkiksi sukupuolesta tai sukupuoli-identiteetistä?

Emotionaalisen turvallisuuden kokemus on ensisijaista ihmisen psyykkiselle hyvinvoinnille. Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että tämän perustarpeen toteutuminen vahvistaa positiivista identiteettiä ja edistää opiskelukykyä. (Ks. Gjerstad ym. 2023.) Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on sitoutunut olemaan moninaisuutta arvostava korkeakoulu, ja käytännössä se tarkoittaa, että yhteisössä on paikka erilaisille ja monenlaisille ihmisille. Jokainen kohdataan yksilönä, eikä tietyn ihmisryhmän edustajana. Jokainen voi myös kertoa tunteistaan ja itselleen tärkeistä asioista tai olla kertomatta.

Tiedostamme oletuksemme sekä tunnistamme etuoikeutemme ja velvollisuutemme

Kun ihminen kohtaa toisen ihmisen, tilanteessa vaikuttavat monet asiat, kuten aiemmat kokemukset, ennakkoasenteet ja tilanteelle luodut odotukset tai oletukset. Yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta on keskeistä, että pysähdymme oletustemme äärelle ennen kuin teemme stereotyyppisiä johtopäätöksiä ihmisistä esimerkiksi uskontoon tai uskonnottomuuteen, terveyteen, ihonväriin, kansalaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyen. Jos kohtaaminen on sidottu stereotyyppisiin oletuksiin, ei vuorovaikutuksella ole juuri mahdollisuutta soljua vapaasti.

Turvallisemman tilan toimintatavassa etuoikeuksien tunnistaminen kurottaa kohti sosiaalisen vallan tunnistamista. Etuoikeuksiin vaikuttavat ihmisten yksiköllisistä taustoista kumpuavat erot siinä, miten ympäröivä maailma ja yhteiskunta meitä katsoo ja kohtelee. Kun puhutaan etuoikeuksista ja velvollisuuksista, ei riitä, että tyydytään jaotteluun selvärajaisista enemmistöistä ja vähemmistöistä. Tällainen jaottelu voi edelleen vahvistaa normeja siitä, mikä on ympärillämme luonnollista ja mikä poikkeavaa (Karhu 2020). Sen sijaan korkeakouluyhteisössä voidaan vahvistaa jokaisen emotionaalisen turvallisuuden kokemusta, kun jokainen tarkastelee ajatteluaan ja toimintaansa kriittisesti ja tarvittaessa muutoshakuisesti, sekä tunnistaa moninaisuuden mahdollisuutena oppia.

Käytännön vinkkejä turvallisuuden tunteisiin liittyvien periaatteiden toteutumiseen opetuksessa

• Pohdi identiteettiäsi ja ammatillista identiteettiäsi säännöllisesti. Työväline voi olla esimerkiksi Etuoikeusbingo.
• Mahdollista oppimisaktiviteetteihin kriittistä reflektointia, jossa opiskelijan on mahdollista ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan.
• Puutu havaitsemaasi epäasialliseen toimintaan vuorovaikutuksessa tai tarvittaessa ilmoittamalla tilanteesta korkeakoulun ilmoituskanavan kautta.

Editointi: Anna Hermiö
Kuva: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu