Työssä käyvälle tarjoutuu kollegojen vertaistukea välillä niin huomaamatta, ettei siihen edes kiinnitä huomiota. Taukotilassa kahviaan noutaa usein joku toinenkin samaan aikaan. Palaverin jälkeen jutustellaan muutama sana ajankohtaisista (työ)asioista. Usein ohimennen vaihtuu ajatuksia työstä, urasta ja osaamisen kehittämisestä yleensä.

Vaikka et tätä mahdollisuutta hyödyntäisikään, työyhteisö tarjoaa viiteryhmän, johon kiinnityt. Olet yksi yhteisösi työntekijöistä, osa tiimiäsi ja myös osa muissa yrityksissä vastaavissa tehtävissä työskentelevien verkostoa. Et ole yksin.

Missä ovat työttömän verkostot?

Mutta mitä jos jäisit työttömäksi? Ilman työn kautta tulevaa verkostoa sinulla ei ehkä olisikaan ketään, kenen kanssa jutella työstä ja urasta.

Uusien verkostojen luominen menetettyjen tilalle saattaa olla tuskallisen hidasta. Työttömäksi jäämiseen liittyy häpeää, joka nostaa kynnystä uusien sosiaalisten suhteiden avaamiselle, ja aloitteellisuus saattaa kärsiä hetkellisesti paljonkin.

Mistä sinä silloin saisit oman vertaisryhmäsi, jonka kanssa pohtisit osaamisen kehittämistä tai jakaisit uratoiveitasi?

Work & Study Fast Track -hankkeessa olemme saaneet luoda vertaistukiverkostoja työttömille työnhakijoille. Samalla olemme huomanneet, miten tärkeitä ne ovat. Hankkeen osallistujien taustat ovat olleet erilaisia. Jollain verkostoja on ollut paljon työn ulkopuolellakin ja joku toinen on jäänyt miltei yksin.

Saattaa olla, että työssä käyvien ystävien keskellä työtön ei pystykään olemaan ihan oma itsensä. Toisten työttömien kanssa kuitenkin samat haasteet yhdistävät ja aktivoivat toimimaan.

Mistä työtön saa vertaistukea?

Olemme hankkeessamme tarjonneet työttömille osallistujille säännöllisiä verkkotapaamisia. Pandemiavuodet määrittivät sen, että muita tapaamismahdollisuuksia ei ollut.

Verkko osoittautui kuitenkin oivalliseksi ympäristöksi, sillä näin toteutetut tilaisuudet ovat mahdollistaneet helpon pääsyn vertaistuen äärelle asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi esimerkiksi kotoa otettu yhteys tarjoaa kokoontumiselle tutun ja turvallisen ympäristön – kamera auki tai joskus suljettunakin.

Usein olemme kokoontuneet tietyn ennalta ilmoitetun teeman pariin. Usein olemme kokoontuneet myös ilman teemaa vaihtamaan kuulumisia ja jakamaan kokemuksia. Jokaisessa tilaisuudessa on aina ollut paikalla ohjaaja, joka toimii fasilitaattorina. Hänen vastuullaan on ollut huolehtia avoimesta ja positiivisesta ilmapiiristä, vaikka keskusteluun nousevat asiat olisivat olleet arkoja.

Vertaistuelle on ollut suuri tarve, ja yhteisistä tapaamisista saatu palaute on ollut hyvää. Hankkeessa on ollut osallistujia, jotka eivät ole valinneet itselleen lainkaan opintoja, mutta ovat halunneet pysyä mukana nimenomaan yhteistapaamisisten vuoksi.

Miten palata uuteen normaaliin?

Syyskuussa 2022 järjestimme hankkeen osallistujille verkostoitumistilaisuuden. Tapahtumaan ilmoittautui noin 40 osallistujaa meidän hanketoimijoiden lisäksi. Tapahtumasta annettiin runsaasti kiittävää palautetta – jopa asioista, joita emme osanneet edes ennakoida.

Yksi verkostoitumispäivän osallistuja kuvaili vertaistuen merkitystä näin:

Kampukselle järjestetty päivä merkitsi minulle konkreettista paluuta normaaliin fyysiseen yhteyteen ihmisten kanssa – vieläpä samassa tilanteessa oleviin. Mahdollisuus tähän oli vapauttavaa. Minulle syntyi kontakteja, joiden kanssa olen myöhemminkin vaihtanut jokusen viestin.

Kokemustemme perusteella korkeakoulujen kannattaisi kehittää verkostoitumismahdollisuuksia työttömille opintotarjonnan ohella. Se olisi merkityksellistä toimintaa niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta.