Hallituksen koulutuspoliittisen selonteon hengen mukaisesti meidän tulee tukea heitä, jotka haluavat päivittää osaamistaan ja hankkia puuttuvan tutkinnon.

Selonteon mukaan Suomi nostaa koulutus- ja osaamistasoaan lisäämällä korkeakoulutusta. Suomen yhteiskunnan ja hyvinvoinnin kehittyminen edellyttää, että osaamistaso nousee ja erityisesti huippuosaaminen vahvistuu. Tavoitteenamme on siis houkutella yhä useampi suomalainen kehittämään osaamistaan ja suorittamaan korkeakoulututkinnon.

Parhaillaan käynnissä olevan Sitran Osaaminen näkyviin -kampanjan mukaan kyky tunnistaa omaa osaamista on yksi osallisuuden, toimijuuden, hyvinvoinnin ja työllistymisen ehto. Osaamista syntyy monissa ympäristöissä, mutta aina omaa osaamista ei edes huomaa. Sitrakin on osaamisen asialla ja on upeasti saanut mukaan lukuisat toimijat ympäri Suomen. Tavoitteena on tehdä suomalaisten olemassa oleva osaaminen näkyväksi ja hyödyntää sitä.

Me Haaga-Heliassa teemme päivittäin töitä näiden kahden tavoitteen eteen. Tuotamme korkeakoulututkintoja ja Work & Study Fast Track -hankkeen myötä panostamme erityisesti työttömien osaamistason päivittämiseen, jotta he työllistyisivät nopeasti takaisin omalle alalleen tai kokonaan toiselle alalle.

Työllistyminen nopeutuu, kun osaaminen tehdään näkyväksi

Samaan aikaan olemme huolehtineet siitä, että Haaga-Helian opiskelijat saavat tunnustuksen osaamiselleen, jonka he ovat hankkineet muualla kuin korkeakoulussa. Opiskelijat voivat osaamisen näytöllä osoittaa osaamisensa lähes kaikista Haaga-Helian tarjoamista opintojaksoista. Tämä nopeuttaa huomattavasti työelämässä olevan opiskelijan tutkinnon suorittamista.

Erityisesti pitkään työelämässä ollut henkilö, jolta korkeakoulututkinto puuttuu, hyötyy tästä. Esimerkiksi työttömäksi jäädessään hän voi näyttöjen avulla nopeasti osoittaa osaamisensa ja hankkia tutkinnon, jonka hän tarvitsee työllistyäkseen takaisin saman tasoisiin tehtäviin.

Törmäämme kuitenkin arjessa jatkuvasti työllisyyslain tulkintoihin, joiden mukaan työttömän opintopistekertymää ja siten myös itsensä kehittämistä tulee rajoittaa. Uhkana on, että hän menettää oikeutensa työttömyysturvaan.
Todellisuudessa osaamisen päivittäminen tai aiemmin kertyneen osaamisen validoiminen korkeakoulun opintopisteiksi voisi nimenomaan edesauttaa työllistymistä eikä estää tai hidastaa sitä. Kun korkeakoulut kehittävät osaamisperustaisia ratkaisuja, joissa työ ja hankittu sekä hankittava osaaminen kohtaavat, elävät työllisyyspalvelut työllisyyslain tulkitsijoina kurssittamisen, suorittamisen ja kontrollin maailmaa.

On luotu tilanne, jossa työttömät eivät uskalla opiskella

Korkeakouluopiskelut ja työn tekeminen ovat kulkeneet jo pitkään rinta rinnan ja tiedämme hyvin, että opiskelun ja työn yhtäaikainen tekeminen on mahdollista. Miksi siis katsotaan, että opiskelu häiritsee työllistymistä, jos se ei häiritse työntekoakaan?

Useimmille työttömille työttömyysturvan menettäminen opintojen vuoksi on todella suuri pelko. Työnhakija joutuu tasapainoilemaan työllistymisen kannalta jopa olennaisten opintojen suorittamisen ja työttömyysturvan menettämisen uhan välillä.

Pitkän, menestyksellisen työuran tehnyt mutta nyt työtön korkeakoulutettu ei tosiaan välttämättä edes kaipaa uutta osaamista, vaan olemassa olevan osaamisen arviointia ja tunnustamista. Tätä nykyinen työttömyysturvalainsäädännön tulkinta ei tunne eikä mahdollista, vaikka korkeakouluissa osaaminen voitaisiin tunnistaa ja tunnustaa.

Lain solmut avattava

Olemme nyt tilanteessa, jossa olemme saaneet opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahaa kuntakokeilun asiakkaille tuotettavien työssä kertyneen osaamisen tunnistamisen ja työn opinnollistamisen palveluiden luomiseen mutta jossa emme pysty niitä toteuttamaan, koska osallistujat pelkäävät menettävänsä työttömyysturvan. Kyseessä on paradoksi!
Jos kuntakokeilun on oikeasti tarkoitus kehittää ja muuttaa käytäntöjä, on aloitettava työllisyyslaista ja sen tulkinnoista. Tämä on solmu, joka avautuessaan avaa aidon tien jatkuvaan oppimiseen.

Hallituksen koulutuspolitiikka ja työttömyysturvan tulkinnat ovat siis keskenään ristiriidassa. Tämä herättää kysymyksen, kuka johtaa käytännön osaamisen kehittämistä ja koulutuspolitiikkaa tässä maassa? Opetus- ja kulttuuriministeriö vai TE-keskusten työllisyyslain tulkinnat?

Odotamme edelleen suuria työllisyyden kuntakokeilulta. Olisi hienoa, mikäli kokeilu todella mahdollistaisi uuden kokeilun esimerkiksi opiskelun rajoituksia purkamalla.

Kuva: Inspired By Maps / Shutterstock