Siirry sisältöön
Jatkuva oppiminen
Ratkaiseeko jatkuva oppiminen työmarkkinoilla vallitsevan osaajapulan?

Kirjoittajat:

Pirjo Aura

TKI-asiantuntija, vaikuttava ammatillinen pedagogiikka
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Elina Iloranta

kehityspäällikkö, jatkuva oppiminen
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 16.05.2022

Suuri joukko opiskelijoita kehittää parhaillaan osaamistaan avoimessa korkeakoulussa. Monilla heistä on tavoitteena työllistyä uusiin tehtäviin tai edetä urallaan. Oletuksena on, että opiskelija osaa kehittää osaamistaan siihen suuntaan, missä osaajia tarvitaan. Mutta osaako hän?

Ohjausta työttömille työhakijoille

Work & Study Fast Track -hankkeessa autamme työttömiä työnhakijoita kehittämään osaamistaan ja parantamaan työllistymismahdollisuuksiaan. Käytännössä tämä tehdään ohjaamalla heitä pohtimaan osaamistaan ja tavoitteitaan.

Tarjoamme heille ohjausta, jossa tutustumme avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan ja pohdimme yhdessä, minkälaisesta osaamisen validoinnista tai uuden oppimisesta olisi hänen työllistymisessään hyötyä. Hankkeessamme ohjaajat ovat perehtyneet osaajapula-aloihin ja osaavat hyödyntää sitä ohjauksessaan. Heillä on myös aikaa keskustella hankkeeseen hakeutuvien työttömien kanssa ja pohtia yhdessä, mihin suuntaan osaamista kannattaisi lähteä kehittämään.

Hankkeen ulkopuolella tilanne ei ole sama. Oman osaamisensa kehittämistä pohtiva henkilö ei saa tällaista ohjausta, sillä jatkuville oppijoille ei ole tarjolla ohjausta samalla tavalla kuin tutkinto-opiskelijoille.
Kenen lähtökohdista osaamista kehitetään?

Avoimen ammattikorkeakoulun tarjonta on käytännössä ammattikorkeakoulututkintojen osia, ja valinnanvaraa hyvin työllistävissä opintokokonaisuuksissa on runsaasti. Avoimen ammattikorkeakoulun tarjonta on kasvanut valtakunnallisesti viime vuosina voimakkaasti, koska uusi rahoitusmalli kannustaa tuottamaan jatkuvan oppimisen opintopisteitä. Näin ollen korkeakoulun kannattaa tuottaa sellaista tarjontaa, jolle on runsaasti kysyntää.

Koulutusta etsivä yksilö puolestaan tekee usein valintojaan sen perusteella, mikä on kiinnostavaa – eikä välttämättä sen perusteella, mikä parhaiten työllistää.

Tällä hetkellä olemme siis tilanteessa, jossa osaajapulan ratkaisu näyttäisi olevan yksilöiden harteilla. Kysymys kuulukin, miten me korkeakouluina vastaamme jatkuvan oppimisen tarjonnallamme järjestelmällisemmin osaajapulaan. Myös jatkuvat oppijat tarvitsevat ohjausta ‒ mistä sitä heille saadaan? Miten uusi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ja Digivisio vievät tekemistämme oikeaan suuntaan? Miten hyödynnämme tekoälyä osaamisen ennakoinnissa?

Ja lopulta, miten julkinen rahoitus tukee osaajapulalähtöistä jatkuvan oppimisen kehittämistä?