Siirry sisältöön
Jatkuva oppiminen
Järjestöt ja urheiluseurat ovat jatkuvan oppimisen paikkoja

Jatkuvan oppimisen tulkintafoorumi kuuluu kaikille. Erityisesti meidän koulutuksen järjestäjien on tärkeää huolehtia, että jokaisen ääni tulee kuulluksi, kirjoittavat Jani Siirilä ja Kimmo Mäki.

Julkaistu : 20.11.2020

Jatkuva oppiminen, elinikäinen oppiminen – oppia ikä kaikki. Elinikäisen oppimisen käsite viittaa ihmisen koko elämänkaaren aikaiseen oppimiseen, jota tapahtuu elämän eri osa-alueilla. Jatkuvan oppimisen tarkastelun kohteena on puolestaan enemmän työuran aikainen oppiminen (OKM, 2019). Merkittäviä oppimisen ja osaamisen kartuttamisen foorumeita ovat esimerkiksi aktiiviset urheiluseurat ja järjestöt.

Oppimisen hyödyt yksilölle tunnetaan laajasti. Jatkuva oppiminen vaikuttaa yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen esimerkiksi yhdistys- ja järjestötoimintaan osallistumisen kautta (Manninen, 2010; Manninen & Luukannel, 2008). Myös liikunnan tiedetään vaikuttavan myönteisesti oppimiseen (Schuller ja muut., 2004).

Jatkuva oppiminen kattaa sekä muodollisen koulutuksen mukaisen oppimisen (formaali koulutus) että koulutuksen ulkopuolella ja siitä täysin riippumatta tapahtuvan oppimisen. (OKM, 2019, s. 12.) Järjestöt ja urheiluseurat ovat vaikuttavia yhteiskunnallisia toimijoita. Esimerkiksi Suomen Olympiakomitea on linjannut, että Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet ovat koko urheiluyhteisöä sitova vastuullisen urheiluliikkeen perusta (Suomen Olympiakomitea, 2020).

Mitä jatkuvasta oppimisesta ajatellaan ja miten sen nähdään toteutuvan oppilaitosmaailman ulkopuolella, esimerkiksi järjestö- ja urheiluseuratoiminnassa?

Kysyimme 15 haastateltavalta heidän kokemuksiaan jatkuvasta oppimisesta ja sen toteutumisesta. Osa heistä toimii järjestö- ja urheiluseuratoiminnassa.

Oppimista tapahtuu kaikilla tasoilla

Järjestö- ja urheiluseurapuolella jatkuvaa oppimista nähdään tapahtuvan kaikilla tasoilla – niin harrastetasolla kuin myös ohjaamisen ja valmentamisen tasoilla. Oppiminen nähdään jatkuvana prosessina. Osaamista pyritään kehittämään erilaisilla koulutuksilla budjettiin sopivissa raameissa. Osaamisen kehittäminen kohdistetaan erityisesti ohjaajiin. Koulutuksia on tarjolla useita erilaisia, ja niitä järjestävät sekä lajiliitot että aluejärjestäjät.

”Meillä on seurakansio, jossa on valmentajan polku ja miten opetetaan. Miten pitäisi tehdä. Esimerkiksi miten puhutaan vanhemmille. Se on seuran käyttöön. Ollaan tarvittaessa kuitenkin näytetty, että tällaista me tehdään. Esimerkiksi mitä on hyvä opettaminen.”

Haastateltavien mukaan järjestö- ja urheiluseuratoiminnassa on tärkeää, että jokainen ymmärtää oman osaamisensa. Osaaminen on pystyttävä sanoittamaan niin, että muutkin tietävät, mitä osaamista kullakin harrastajalla ja ohjaajalla on. Tätä kautta järjestö ja seura pystyvät hyödyntämään olemassa olevaa osaamista toiminnan kehittämisessä.

Siviiliammatit mahdollistavat ohjausosaamisen

Osa urheiluseuroista on kartoittanut ohjaajien siviiliammatit ja pyrkii hyödyntämään heidän osaamistaan erilaisissa ohjaajakoulutuksissa. Esimerkiksi ammatikseen lasten ja nuorten ohjaajina toimivat harrastajat ovat pitäneet ryhmäytymisharjoitteita, joita voidaan soveltaa eri ryhmien kanssa, jotta eri harrastajaryhmät olisivat yhtenäisempiä ja oppisivat tuntemaan toisiaan paremmin.

Toinen esimerkki on siviiliammatissa fysioterapeuttina toimiva harrastaja, joka on kouluttanut seuran kilpaurheilijoita, heidän vanhempiaan ja ohjaajia esimerkiksi kehoa huoltavasta harjoittelusta ja palautumisen merkityksestä.

Harrastajien ja ohjaajien osaamista hyödynnetään seuroissa monipuolisesti esimerkiksi talkoita toteuttamalla. ”Jos pysyi vasara kädessä, niin sai tulla talkoisiin.” Eräs urheiluseura rakensi uuden tilan ja löysi harrastajapuolelta esimerkiksi rakennusalan ammattilaisen ja sisustussuunnittelijan, jotka lupautuivat tarjoamaan osaamistaan seuran käyttöön maksutta.

Jatkuvan oppimisen tulkintafoorumi kuuluu kaikille. Erityisesti meidän koulutuksen järjestäjien on tärkeää huolehtia, että jokaisen ääni tulee kuulluksi. Näillä haastatteluilla annoimme äänen kaikille niille, jotka tekevät merkityksellistä työtä järjestö- ja urheiluseuratoiminnan puolella lasten, nuorten ja aikuisten jatkuvan oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Haastattelut ovat osa Pedagogisoituvan työelämän tutkimusta. Tutkimus oli osa OPEKE-hanketta ja opettajankouluttajan työelämäosaamisen kehittämistä. Tutkimuksenaineisto kerättiin elo-marraskuun 2019 aikana. Tutkittavat edustivat yrityksiä, järjestöjä ja urheiluseuroja.
Kirjoittajat. Jani Siirilä ja Kimmo Mäki. Ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Lähteet

  • OKM. (2019). Jatkuvan oppimisen kehittäminen. Työryhmän väliraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:19.
  • Manninen, J. & Luukannel, S. (2008). Omaehtoisen aikuisopiskelun vaikutukset – Vapaan sivistystyön opintojen merkitys ja vaikutukset aikuisten elämässä. Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö.
  • Schuller, T., Preston, J., Hammond, C., Brassett-Grundy, A. & Bynner, J. (2004). The Benefits of Learning: The Impact of Education on Health, Family Life and Social capital. RoutledgeFalmer.
  • Suomen Olympiakomitea. (2020). Vastuullisuus.