Siirry sisältöön
Hyvinvointi
Kiusaamisen ehkäisyyn tarvitaan yhteistä toimintamallia

Kiusaamisessa ylitetään sallittuja sosiaalisen käyttäytymisen rajoja, jotka voivat olla näkyviä tai näkymättömiä. Rajojen ylittäminen aiheuttaa hämmennystä, epävarmuutta, pelkoa ja häpeää.

Julkaistu : 27.09.2021

Hyvinvointia edistävät toimintatavat ja yhteisön hyvinvointi ovat opiskeluhyvinvoinnin keskiössä. Myös Haaga-Helia on kehittämässä opiskeluhyvinvointia. Hyvinvointiin vaikuttaa kaikki opiskeluyhteisössä tapahtuva toiminta – erityisesti sosiaaliset suhteet. Hyvinvoinnin tunnetta vahvistaa myönteinen, opiskelua tukeva ilmapiiri ja sitä murentaa muun muassa kiusaaminen.

Kiusaamista tapahtuu kaiken ikäisten ihmisten kesken ja kaikkialla missä ihmiset kohtaavat: kotona, koulussa, harrastuksissa, työssä. Kiusaaminen on kuitenkin väkivaltaa, jonka toinen ihminen aiheuttaa.

Kiusaamista voi olla vaikea havaita: se voi olla lyhytaikaista, piilossa olevaa tai niin monipuolista, että sen eri muodot hämäävät havaitsemista tai siihen puuttumista. Kiusaamisessa ylitetään sallittuja sosiaalisen käyttäytymisen rajoja, jotka voivat olla näkyviä tai näkymättömiä. Rajojen ylittäminen aiheuttaa muun muassa hämmennystä, epävarmuutta, pelkoa ja häpeää. Nämä tunnereaktiot koskevat sekä kiusattuja että kiusaamisen havaitsevia ihmisiä. Ne ovat tunteita, jotka vaikuttavat yksilön ja yhteisön hyvinvointiin.

Häpeä saa vetäytymään

Kiusatun ja kiusaamista havainneiden osalta mielipahan kokeminen ei jää vain kiusaamistilanteisiin. Kiusaamista seuranneet, empatiakykyä omaavat ihmiset, kokevat myös kiusaamiseen liittyen erilaisia tunteita: todennäköisesti myötähäpeää, ärtymystä, kiusaantumista tai harmittelua. Kiusaaminen koettelee kaikkien yhteisöön sitoutumista ja yhteisössä toimimista.

Kiusattu kokee näitä samoja tunteita omakohtaisesti ja kohdistuen nimenomaan omaan persoonaansa. Näistä häpeä on suurin tunne, joka on kiusaajan tahallisesti aiheuttama tunnereaktio kiusatulle. Häpeän tunteeseen yhdistyy usein myös syyllisyys: koska olen tällainen, minua kiusataan tässä yhteisössä. On tavanomaista, että häpeän tunne saa kiusatun vetäytymään ja välttämään tilanteita, joissa hän tulisi taas kiusatuksi. Hän yrittää tehdä itsensä näkymättömäksi. Samalla hän liukuu yhteisön toiminnasta reunalle ja vetäytyy kaikesta vuorovaikutuksesta yhteisön ihmisten kanssa.

On myös hyvä muistaa, että kiusaaminen ei ole koskaan kiusatun aiheuttama, vaan se on ilmiö, jonka yhteisö sallii. Kun kiusaamista havaitaan, se ravisuttaa aina myös koko yhteisön hyvinvointia.

Myötätunto on paras lääke

Myötätuntoa on meissä kaikissa. Myötätunto rauhoittaa ja sen avulla osoitamme, että välitämme. Myötätunnon osoittaminen suojaa myös kiusattua häpeältä, koska se tuo näkyville sosiaalisen yhteenkuuluvuuden. Myötätunnon avulla osoitamme, että kiusattu tulee kohdatuksi ja ymmärretyksi. Se on myös inhimillisen vuorovaikutuksen perusta: olet arvokas ja kohtaan sinut sellaisena kuin olet.

Myötätunnon avulla luodaan arvostava vuorovaikutus, jonka avulla rakennetaan yhteyttä toisiin ihmisiin ja koko yhteisöön. Myötätunto on ennen kaikkea arkisia tekoja. Se on havaitsemista ja puheeksi ottamista, hyväksyvää katsetta, myötätuntoisia eleitä ja ilmeitä, kuuntelemista, auttamista, uskallusta toimia, arvostavaa kohtaamista ja rinnalla kulkemista. Myötätunnon näkyminen yhteisössä ennaltaehkäisee kiusaamista. Se viestii yhteenkuuluvuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä, jotka lisäävät puolestaan yhteisön hyvinvointia.

Yhteinen suunnitelma kaikkien tietoon

Kiusaaja hakee valtaa suhteessa kiusattuun henkilöön ja ihmisiin, jotka huomaavat kiusaamisen – siis koko yhteisöön. Jos kukaan ei puutu kiusaamiseen, se tulkitaan hyväksyttäväksi käyttäytymiseksi ja kiusaaminen jatkuu, jopa pahenee. Omalla reagoimisellamme annamme joko tilaa kiusaamiselle tai rajaamme sitä. Ilmaisemme, että se ei ole hyväksyttävää.

Kiusaajan vallankäytössä voi olla myös kyse siitä, että kiusaaja toteuttaa valtaansa vahvistavaa kiusaamista rajoittamisesta huolimatta. Tällöin tarvitaan yhteisiä, sovittuja ja toimivia toimintamalleja kiusaamisen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja estämiseksi. Toimintamallien tulee olla kaikkien yhteisön jäsenten tiedossa ja käytössä.

Haaga-Helia on yhteisö, jossa ei sallita kiusaamista. Tätä tukee myös Haaga-Helian tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Haaga-Heliassa lähdetään rakentamaan toimintamallia kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Se tehdään yhteistyönä Voima– ja Hali-hankkeiden, hyvinvointihenkilöstön ja opiskelijoiden kanssa, jolloin kaikki yhteisön toimijat tulevat kuulluksi ja pääsevät vaikuttamaan.

Lähteet: