Siirry sisältöön
Hyvinvointi
Kiusattua pitää auttaa pois itsesyytösten kierteestä

Salakavalaa hiljaista kiusaamista voi olla vaikea tunnistaa. Jos ei puutu tilanteeseen, toimii hiljaisena hyväksyjänä.

Julkaistu : 22.09.2021

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön korkeakouluopiskelijoille vuonna 2016 tekemässä tutkimuksessa 7,5 prosenttia opiskelijoista oli kokenut tulleensa satunnaisesti tai usein muiden opiskelijoiden kiusaamaksi. Ammattikorkeakouluissa opiskelevat naiset kokivat tulleensa yleisemmin kiusatuiksi kuin miehet yleensä tai yliopistoissa opiskelevat naiset. 5,8 prosenttia koki tulleensa kiusatuksi henkilökunnan taholta. 2,5 prosenttia vastanneista kertoi itse kiusanneensa muita opiskelijoita.

Kiusaamisen määritelmiä on monenlaisia, mutta yleisimmin sen kuvataan olevan samaan henkilöön kohdistuvaa tarkoituksellista psyykkistä, fyysistä tai sosiaalista loukkaamista, vahingoittamista, syrjimistä tai poissulkemista. Kiusaaminen ilmiönä tapahtuu yhteisössä vuorovaikutuksessa muiden jäsenten kanssa. Siksi sen sanotaan olevan ryhmäilmiö. Joskus ihminen on samanaikaisesti sekä kiusattu että kiusaaja, tai rooli vaihtelee vuosien myötä.

Kiusaamisella on monet kasvot

Kiusaamista tapahtuu tilanteissa, joissa ollaan kasvokkain, mutta yhä enemmän verkossa ja keskustelualustoilla joko omalla nimellä tai nimettömänä. Kiusaaminen voi olla selkeää ja näkyvää, mutta myös salakavalaa hiljaista kiusaamista, jota on vaikeampi tunnistaa.

Kiusaamistapahtumassa jokaisella on oma roolinsa. Uhrista tuntuu pahalta, hän kokee tulleensa kohdelluksi eriarvoisesti tai epäoikeudenmukaisesti. Kiusaajan toimintaa mahdollistavat kiusaajan tukijat, jotka sallivat kiusaamisen tapahtuvan esimerkiksi WhatsApp-ryhmässä, jossa yksi hyökkää verbaalisesti uhria kohtaan. Kiusaajan tukijat voivat lähteä mukaan herjaamiseen, nolaamiseen tai poissulkemiseen. Usein kuulee, kuinka kiusaamista on koetettu väheksyä selittämällä se huumoriksi.

Tarvitaan paljon rohkeutta ja kykyä oikeamielisyyteen, jotta ryhmäläinen voisi asettua puolustamaan kiusattua. Tilanteesta ulkopuoliseksi asettuva voi selittää itselleen, ettei osallistunut kiusaamiseen. Todellisuudessa hän toimi hiljaisena hyväksyjänä, koska ei puuttunut tilanteeseen.

Kiusatuilla tiedetään olevan enemmän taipumusta altistua masennukselle ja ahdistukselle. Psykiatrisessa vastaanottotyössä näkyy selvästi, kuinka heikoimmassa asemassa ovat ne nuoret ja aikuiset, jotka eivät ole saaneet apua kiusatuksi tulemisen kokemuksen käsittelyyn. Kiusaamista kokenut on jäänyt turhaan itsesyytöksen kierteeseen. Itsetunto on madaltunut ja häpeä on hiipinyt ihon alle. On hyvä myös muistaa, että kuka tahansa voi tulla kiusatuksi.

Kiusaaja ei voi hyvin

Kiusaajan ja kiusatun suhde on epätasa-arvoinen. Kiusaajalla on valta-asema verbaalisuutensa tai muiden antaman tuen turvin. Aiemmin ajateltiin, että kiusaajat ovat kömpelöitä sosiaalisilta taidoiltaan. Nykyään puhutaan myös siitä, miten he voivat olla sosiaalisilta taidoiltaan taitavia, mutta käyttävät sosiaalisuuttaan väärin vallankäytön välineenä. Kiusaamisessa on kyse oman aseman nostattamisesta, jota kautta kiusaaja koettaa nostaa omaa heikkoa itsetuntoaan. Kiusaajan kohdalla on hyvä miettiä, miten hän itse hyötyy kiusaamisesta, mikä saa hänet jatkamaan sitä. Kyse voi olla myös erilaisuuden ja toisenlaisten mielipiteiden sietämisen vaikeudesta.

Kiusaajan teko on tuomittava, mutta hänkin voi oppia itsestään uutta saadessaan ymmärrystä omalle tavalleen toimia huonosti. Muiden nolaamista ja eristämistä keinonaan käyttävä ihminen ei voi itse hyvin. Kiusaajilla on todettu olevan muita enemmän mielenterveysongelmia, taipumusta rikoksiin ja elämänhallinnanongelmia. Toki myös itse henkisesti ja/tai fyysisesti pahoinpidellyksi tuleminen altistaa väkivallan käytölle.

Kehitä tunne- ja vuorovaikutustaitojasi

Haaga-Heliassa on nollatoleranssi kaikenlaiselle kiusaamiselle. Toisen ihmisen kohtaaminen arvostavalla ja kunnioittavalla tavalla ennaltaehkäisee yhteisöstä poissulkemista. Opiskeluilmapiirin kuuluu olla turvallinen kaikille opiskelijoille ja henkilökunnalle. Vastuullisuus omasta ja ryhmän toiminnasta kantaa hyvää hedelmää. Jokaisella on mahdollisuus kehittää omia tunne- ja vuorovaikutustaitojaan, mikä on parasta kiusaamisen ennaltaehkäisyä. Nämä taidot lisäävät empatiakykyä ja kykyä toimia ryhmässä.

Opiskelijakunta Helgassa on opiskelijoille nimetty häirintäyhdyshenkilö, johon voi olla yhteydessä, jos joutuu häirityksi tai kiusatuksi. Hyvinvointipalvelut, Virtuaalinen VoimaHali ja YTHS ovat opiskelijoiden tukena.

Lähde:

Kunttu, K., Pesonen, T. & Saari, J. 2017. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Ylioppilaidenterveydenhoitosäätiön tutkimuksia. Helsinki. Luettavissa:
https://www.yths.fi/app/uploads/2020/01/KOTT_2016-1.pdf