Kymmenen ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston yhteisessä APOA-hankkeessa (Avain Parempaan Oppimiseen AMKeissa) tutkimme ja kehitimme ammattikorkeakoulujen osaamista oppimisanalytiikan hyödyntämisessä sekä oppimisanalytiikkaa tukevia ja mahdollistavia digitaalisia ympäristöjä.

Selvitystä, pilotointia ja kehittämistä

Alkuun selvitimme oppimisanalytiikan hyödyntäjien (oppijat, opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä tukipalvelut) tarpeita datan keräämiselle eAMK- ja OHO! -hankkeissa tuotettua tietoperustaa laajentamalla. Sen jälkeen pilotoimme ja kehitimme ammattikorkeakouluissa käytettäviä digitaalisia ympäristöjä näiden tarpeiden pohjalta. Lisäksi pilotoitimme ja arvioimme oppimisanalytiikkaa soveltavia oppimis- ja opintoprosesseja sekä -ratkaisuja eri ammattikorkeakouluissa.

Kaikkien löydösten pohjalta loimme suositukset oppimisanalytiikan tehokkaaseen hyödyntämiseen ammattikorkeakouluissa. Hankkeen aikana huomasimme toiminnallamme monin tavoin lisäävän ammattikorkeakoulujen henkilöstön osaamista oppimisanalytiikan edistyneessä käytössä.

Oppimisanalytiikan suosituksia

APOAn oppimisanalytiikkapiloteissa oli noin 8000 opiskelijaa ja noin 2000 opetus- ja ohjaushenkilöstön jäsentä lähes kaikilta ammattikorkeakoulujen koulutusaloilta. Tämä nosti esille erilaisia pedagogisia tarpeita ja näkökulmia.

Loimme oppimisen ja opetuksen tueksi korkeakouluissa Oppimisanalytiikan suosituksia -verkkosivuston. Suositukset pohjautuvat hankkeen aikana tehtyihin havaintoihin ja tutkimukseen ammattikorkeakoulujen ympäristöissä, mutta niitä voidaan soveltaa yli oppilaitosrajojen.

Lisätäksemme opetushenkilöstön tietoisuutta oppimisanalytiikasta järjestimme korkeakoulukohtaisia koulutustapahtumia sekä avoimia webinaareja. Lisäsimme tehoja yhteistyöllä AnalytiikkaÄly -hankkeen kanssa ja tuotimme yhdessä oppimisanalytiikan verkostotapahtumia ja yhteisiä konferenssiesiintymisiä.

Hankkeen aikana syntyi runsaasti erilaisia aineistoja ja resursseja (oppimisanalytiikan käsikirja, webinaaritallenteita, artikkeleita, haastatteluja, pilottiopettajien kertomuksia ym.) suositusten hyödyntämisen tueksi. Nämä ovat vapaasti saatavilla suositussivuston kautta. Kerroimme tuloksistamme useilla kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla kuten Pedaforum 2019, ITK 2019, EdMedia & Innovate Learning Amsterdam 2019, WCOL Dublin 2019 sekä ICERI 2021.

Oppimisanalytiikan käyttöönotto

Oppimisanalytiikan käyttöönottoon liittyvä merkittävä huomio oli, että opintojaksojen toteutusten suunnittelun ja opintojen vaiheistuksen merkitys korostuvat entisestään. Oppimisen muotoiluun on panostettava ja opiskelijoiden digijälkien tarkistuspisteet on mietittävä huolella.

Piloteissa havaitsimme, että opiskelijat seurasivat entistä innokkaammin omien opintojensa edistymistä. Opettajille ja opinto-ohjaajille analytiikka tarjosi mahdollisuuden havaita oppimisen haasteita ja viiveitä madaltaen varhaisen puuttumisen kynnystä. Opintojaksojen analytiikkadataa hyödynsimme myös opintojaksojen uudelleen muotoilussa.

Oppimisanalytiikkaa voidaan soveltaa GDPR-lainsäädännön puitteissa. Tärkeät tietosuoja-asiat ja eettiset periaatteet toteutuvat parhaiten, kun luodaan näille pelisäännöt ja tehdään ne näkyväksi oppilaitoksessa. Hankkeen aikana tulikin esille, että oppilaitosten GDPR-ohjeistukset on syytä päivittää vastaamaan oppimisanalytiikkatarpeita.

Yhteenvetona voidaan todeta, että oppimisanalytiikan mielekäs käyttöönotto oppimisen ja opiskelun tueksi edellyttää laajaa moniammatillista yhteistyötä, panostusta erityisesti verkon yli tapahtuvan opetustarjonnan laadukkaaseen pedagogiseen muotoiluun sekä eettisten näkökulmien tarkkaa huomioimista. Lisäksi tarvitaan oppimisanalytiikalle selkeät omistajat, jotta varmistetaan oikeat kehitystoimenpiteet ja datan tarkoituksenmukaisuus.

Kaiken kaikkiaan hankkeen tuloksena ammattikorkeakouluissa on parempi ymmärrys oppimisanalytiikan hyödyntäjien tarpeista, henkilöstön vahvempi osaaminen oppimisanalytiikan edistyneessä käytössä sekä tarvelähtöisesti kehittyneet oppimisanalytiikan digitaaliset ympäristöt.

Hankkeessa julkaistua:

• Hartikainen, S., Aksovaara, S. & Koskinen, M. 2021. Oppimisanalytiikka opettajan ohjaustyön tukena. Teoksessa Hakala, A., Pintilä, T. & Ikonen, H. (toim.), Koulutuksen kehittämisen katsaus 2020 – Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluympäristö. (s. 31-40) Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
• Hartikainen, S., Koskinen, M., & Aksovaara, S. (toim.). 2020. Kohti oppimista tukevaa oppimisanalytiikkaa ammattikorkeakouluissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
• Kurttila, J., Aalto, M. & Viinikka, S. 2020. Kokemuksia oppimisanalytiikasta – IntelliBoard Moodle-ympäristössä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 101.
• Hämäläinen, J., Rantala, T. 2019. Oppimisanalytiikka – uhka vai mahdollisuus? Haaga-Helian E-signals audioblogi.
• Kilpiäinen, S. 2020. Oppimista tukeva analytiikka – mahdollisuus ajasta ja paikasta riippumattomaan yksilölliseen oppimispolkuun ammattikorkeakoulussa. Lumen, Lapin ammattikorkeakoulu.
• Koivusalo, R., Aarnio, T. 2021. Opettaja, tunnistatko työssäsi tietosuojan? Haaga-Helian E-signals verkkojulkaisu.
• Koivusalo, R., Kiikeri, P. 2020. Data-analytiikka pedagogin apulaisena. Haaga-Helian E-signals verkkojulkaisu.
• Lankinen, H. 2021. Opettaja, näin hyödynnät taitavasti oppimisanalytiikkaa. Haaga-Helian E-signals verkkojulkaisu.
• Silpiö, K. 2021. Oppimisanalytiikka antaa uusia ulottuvuuksia opintojen ohjaukseen. Haaga-Helian E-signals verkkojulkaisu.
• Silpiö, K., Kaski, T. 2019. Education AI auttaa onnistumaan jatkuvassa oppimisessa. Haaga-Helian E-signals verkkojulkaisu.

Vaikuttavuusblogi