Miten vastata osaamisvajeeseen, kun nuoret eivät ole tutkintouskovaisia kuten aiemmat sukupolvet, osaamisen ennakointi on haasteellista ja työelämä on jatkuvassa muutostilassa. Suomessa puolisen miljoonaa ihmistä tarvitsee uudelleenkouluttautumista tai täydennyskoulutusta lähivuosien aikana (Opetus- ja kulttuuriministeriö s.a.). Avoin ammattikorkeakoulu on keskeisessä roolissa näiden mahdollistajana.

Osaajakokonaisuudet

Pienet osaamiskokonaisuudet on yksi mahdollisuus päivittää osaamista, ja ne sopivat kenelle tahansa, jos aiempi osaaminen on kohdallaan. Haaga-Heliassa on kehitetty eriteemaisia osaajakokonaisuuksia, joiden suorittaminen on mahdollista joustavasti työn ohessa. Koulutukset koostuvat pääosin verkko-opinnoista ja ne koostuvat tutkintojen osista.

Esimerkiksi Tietotyön GenAI -osaajakoulutukseen osallistuvat päivittävät generatiivisen tekoälyn osaamistaan ja varmistavat kilpailukykyään työmarkkinoilla.

Työelämä vahvasti mukana

Tausta-ajatuksena osaajakokonaisuuksissa on, että työelämästä voi ’piipahtaa’ täydentämään osaamistaan tai ottaa haltuun uutta osaamista, jotta voi edetä uralla. Tämä mahdollistuu ilman pitkäaikaista koulunpenkillä istumista ja uuden tutkinnon suorittamista. Laajuudeltaan osaajakoulutukset ovat Haaga-Heliassa 30 opintopistettä, mutta koulutuksen laajuutta ei ole sementoitu valtakunnallisesti.

Osaajakoulutukset rakennetaan usein tiiviissä yhteistyössä asiantuntijaryhmien kanssa vastaamaan työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Esimerkiksi Polku EU-uralle -kokonaisuus suunniteltiin yhteistyössä ulkoministeriön ja Suomen EU-asiantuntijoiden erityisesti rekrytoinnista vastaavien tahojen kanssa.

Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä, koska he saavat tarvitsemaansa täsmäkoulutusta. Lisäksi digitaalisen osaamistodistuksen saaminen koulutuksesta on saanut hyvää palautetta.

Oman osaamisen osoittaminen

Korkeakoulusektorilla puhutaan paljon työelämässä hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on nostanut teemaa esiin jo vuosien ajan (Valtioneuvosto 2025).

Työssäkäyvälle asia voi olla vieras ja yllättävä. Ammattikorkeakoulussa työssä, harrastustoiminnassa tai vapaaehtoistyössä hankittu osaaminen opintopisteytetään siten, että käytännön osaaminen linkitetään teoriaan. Tätä on kehitetty Haaga-Heliassa jo vuodesta 2021 alkaen (Iloranta 2021).

Syksyllä 2025 Haaga-Helian avoimessa ammattikorkeakoulussa aloitti ryhmä, jonka opiskelijat eivät voi tai halua irrottautua työelämästä, mutta joiden haaveena ja tavoitteena on tehdä tradenomitutkinto. Kiinnostuneita oli runsaasti, ja tutkintoon on hakeutumassa vuoden jälkeen noin kolme neljäsosaa elokuussa 2025 aloittaneista.

Kun ryhmän opiskelijoilta kysyttiin Liiketalouden ammattilaisen polkuopintoihin hakeutumisen syytä, suurin osa mainitsi sen, että nettisivuilla korostettiin osaamisen osoittamista sekä henkilökohtaista ohjausta. Koska tällainen tapa hakeutua ammattikorkeakouluopintoihin kiinnosti, kokeilua jatketaan.

Opiskelu kannattaa aina

Korkeakoulut toimivat sillanrakentajina tunnustamalla osaamista ja mahdollistamalla sujuvan urakehityksen. Tämä palvelee myös yrityksiä, joissa erityisesti tiukkoina taloudellisina aikoina muut kiireet priorisoidaan. Samalla kun hallitus valmistelee esitystä koko tutkinnon suorittamisesta avoimessa korkeakoulussa (Valtioneuvosto 2025b), korkeakoulutoimijat työstävät vaihtoehtoisia osaamisen kehittämisen tapoja.

Tradenomitutkinto ei ole ainoastaan nuorten opiskelijoiden tutkinto vaan mahdollisuus myös kokeneelle asiantuntijalle osaamisen päivittämiseen – sitä voi pitää urastrategisena liikkeenä. Yleisesti voidaan todeta, että avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnassa on monenlaista porttia jatkuvaan oppimiseen. Työelämässä olevalle hakijalle voisikin sanoa, ettei opinnot ammattikorkeakoulussa ole paluu lähtöruutuun vaan enemmänkin mahdollisuus tehdä näkyväksi jo olemassa oleva osaaminen.

Kuva: Haaga-Helia