Millainen maailma olisi, jos jokainen insinööri, sairaanhoitaja, sosionomi, restonomi, terveydenhoitaja, muotoilija, poliisi, rakennusmestari, tradenomi ja ammatillinen opettaja osaisi edistää kestävää kehitystä työelämässä ja yhteiskunnassa? Mitä jos jokaisella heistä olisi oman erityisalan osaamisen lisäksi vähintään perustiedot kestävästä kehityksestä ja vastuullisuudesta, johon kuuluisivat myös ilmastoasiat?

Kestävän kehityksen taidot jokaiselle

Maailma, jossa jokaisella on kestävän kehityksen taidot, on ammattikorkeakoulujen tavoitteena, ja siihen olemme sitoutuneet. Lupaus ei tarkoita, että vain ammattikorkeakoulussa tutkintoa suorittavat pääsisivät tämän osaamisen piiriin, vaan mukaan otetaan myös jo tutkinnon suorittaneet ja ne, jotka ovat valmistuneet jostain muualta kuin ammattikorkeakoulusta. Ammattikorkeakoulut ovat luvanneet tarjota jatkuvan oppimisen koulutuksia, jotka edistävät kestävyysmuutoksen toteutumista kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla ja tasoilla. (Arene 2020.)

Kolmas lupaus on se, että ketään ei suljeta koulutuksen ulkopuolelle. Ammattikorkeakoulut edistävät korkeakoulutuksen saavutettavuutta, jotta jokainen voi tavoitella koulutusta ja osaamista perhetaustasta, sukupuolesta, kielestä, etnisestä taustasta, kansallisuudesta, toimintarajoitteesta, asuinpaikasta tai muusta yksilöstä riippumattomasta tekijästä riippumatta. (Arene 2020.) Kestävyystalkoisiin toivotetaan tervetulleiksi kaikki.

Kädenjälki numeroina

Alussa mainittu osaajien joukko tarkoittaa satojatuhansia ammattikorkeakoulusta valmistuneita asiantuntijoita, jotka ovat parhaillaan työelämässä. Heidän panoksensa eli kädenjälkensä kestävämmän huomisen rakentamisessa on mittaamattoman tärkeä.

Suomalaisista ammattikorkeakouluista valmistuu vuosittain hiukan alle 30 000 asiantuntijaa, joista noin 2 000 saa tutkintotodistuksensa Haaga-Heliasta (Vipunen 2024a). He työskentelevät yhteiskunnan eri sektoreilla ja hyvin erilaisissa tehtävissä, haagahelialaiset useimmin tradenomeina, restonomeina, liikunnanohjaajina, journalisteina, IT-osaajina ja ammatillisina opettajina.

Koulutuksen kanssa käsi kädessä kulkee vastuullinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Ammattikorkeakoulujen yhteinen muotoilu TKI-toiminnan vastuullisuudesta ja vaikuttavuudesta kuuluu näin: ”Koulutuksen ja TKI-toiminnan avulla pystymme tuottamaan ratkaisuja ihmiskunnan suuriin haasteisiin ja siten vahvistamaan muodostuvaa yhteiskunnallista hyötyä.” (Arene 2020.) Vuonna 2022 ammattikorkeakoulut saivat TKI-toimintaansa ulkopuolista rahoitusta yhteensä noin 154 miljoonaa euroa, josta Haaga-Helian osuus oli noin 5,5 miljoonaa euroa (Vipunen 2024b).

Tärkeä numero vastuullisuuden ja vaikuttavuuden kannalta on myös ammattikorkeakoulujen kumppaniverkosto. Vuonna 2017 kumppaneita oli noin 13 000 (Arene 2020, uudempia laskelmia ei ole tarjolla). Haaga-Heliassa on vuositasolla käynnissä noin sata TKI-hanketta, joissa tehdään tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa.

Osaaminen muuttaa yhteiskuntaa ja työelämää

Numerot antavat suuntaa siitä, kuinka merkittävä ammattikorkeakoulujen kädenjälki on. Toisaalta numeroiden ulottumattomiin jää paljon, jopa suurin osa vastuullisesti toimivien asiantuntijoiden muutosvoimasta.

Jokaisella vastuullisella asiantuntijalla on henkilökohtainen kädenjälkensä omalla työpaikallaan ja omissa verkostoissaan. Vastuullisia, kestäviä ja tietoisia valintoja tekevä asiantuntija voi osaltaan vaikuttaa kollegoihinsa, asiakkaisiinsa, yhteistyökumppaneihinsa, organisaatioonsa jne. Tätä emme tavoita numeroilla, kuten emme myöskään sitä, miten esimerkiksi työelämän käytännöt, toimintamallit ja ajattelutavat muuttuvat vastuullisten asiantuntijoiden ansiosta kestävämpään suuntaan.

Ammattikorkeakoulujen ja erityisesti niiden vastuullisuudesta ja viestinnästä vastaavien tuleekin olla luovia, kunnianhimoisia ja sinnikkäitä, jotta ammattikorkeakoulujen kädenjälki tulee sanoitetuksi ja myös sitä kautta näkyväksi. Edellä mainituista käytännöistä, toimintamalleista ja ajattelutavoista pitää luoda konkretiaa. Luovuutta tarvitaan, kun pyritään luomaan mittareita, joilla vastuullisuusosaamista ja sen vaikuttavuutta todennetaan. Uskoakseni ponnistelu kuitenkin kannattaa: tulosten näkyminen ja näkyväksi tekeminen kannustaa vahvistamaan vastuullisuustoimia.