McKinsey julkaisi marraskuussa 2023 toimialakohtaisen seurantaraportin hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa (Engel et al. 2023). Raportin tavoitteena on mitata kymmenen keskeisen toimialan edistystä ja valmiutta hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa.

Kaikilla valituilla toimialoilla on tavoitteena saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Yhdessä nämä toimialat aiheuttivat noin 80 % maailmanlaajuisista hiilidioksidipäästöistä vuonna 2019. Ilmailu on yksi näistä kymmenestä toimialasta; muut ovat energiatuotanto, maaliikennekuljetukset, meriliikennekuljetukset, öljyn ja kaasun tuotanto, terästeollisuus, sementtiteollisuus, rakennusteollisuus, maanviljely sekä metsäteollisuus. (Engel et al. 2023.)

Huolestuttavana johtopäätöksenä raportista voidaan todeta, että siirtyminen kohti hiilineutraalisuutta ei ole pysynyt tavoiteaikataulussaan ja että viive voi jopa kasvaa. Raportissa mukana olleista kymmenestä toimialasta ilmailu on yksi heikoimmin edistyneistä. Kaikilla kymmenellä toimialalla teknologinen kehitys oli parhaiten tavoiteaikataulussa.

Yhtä kaikki, lisärahoitusta kehitykseen tarvittaisiin. Heikoimpia osa-alueita yleisesti ottaen ovat muutokset taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa ajattelussa sekä regulaatiossa.

Kuinka ilmailualan siirtymistä kohti ympäristön kannalta kestävää toimintatapaa voisi parantaa?

McKinseyn raportissa ehdotetaan heikoimpien tulosten parantamiseksi isoja ja keskitettyjä toimenpiteitä erityisesti toimitusketjujen skaalautumisessa, pääomien ohjaamisessa sekä kansalaisten ja kuluttajien tuen parantamisessa (Engel et al. 2023).

Ilmailualalle tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi halukkuutta sijoittaa enemmän rahaa kestäviin ratkaisuihin, kuten uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöön senkin uhalla, että se voisi syödä tuottoja. Tällainen ei ole toivottu ratkaisumalli millään mukana olevista kymmenestä toimialasta, mutta tässäkin suhteessa ilmailu on yksi heikoimmista.

Kaikilla raportissa tutkituilla toimialoilla on haasteita johtotason yhteistyöhalukkuuden ja sitoutumisen suhteen. Tämä koskee myös tukea kansalaisilta ja asiakkailta. (Engel et al. 2023.) Kukaan ei halua maksaa laskua, mutta tyypillisestihän loppukäyttäjälle tämä velvollisuus lankeaa.

Systeeminen muutos on tarpeen

Systeeminen muutos tapahtuu yleensä ajan kanssa tai siten, että ulkoinen paine kasvaa liian suureksi. Ilmailualalla ei ole aikaa odottaa, ilmastonmuutos tapahtuu nopeasti. Haluttomuus kasvattaa kustannuksia käyttämällä kestäviä sovelluksia viivyttää muutosta. Uusituvan lentopolttoaineen suhteen on raaka-aineensaantihaasteita, jos tuotanto kasvaa merkittävästi, mutta kasvulle on vielä tilaa.

Erilaiset lehdistötiedotteet siitä, kuinka uusiutuvaa lentopolttoainetta on käytetty joillakin tietyillä lennoilla kertovat siitä, että uusiutuvan lentopolttoaineen normaalia ja laajempaa käyttöä olisi syytä lisätä. Jonakin päivänä kaupalliseen liikenteeseen saadaan vetypohjaisia lentopolttoaineita ja tehokkaita sähköisiä moottoreita, mutta riittävän teknologian kehittymiseen menee vielä aikaa.

Ulkoinen paine muualta voisi tulla regulaation tai loppukäyttäjien suunnasta. Ilmailussa loppukäyttäjät ovat matkustajia tai lentorahdin lähettäjiä. Loppukäyttäjät ovat varsin tietoisia ympäristövaikutuksista, mutta heitä kiinnostavat myös kustannukset.

Loppukäyttäjäkustannusten kasvattaminen lentoliikenteessä ympäristösyistä on herkkä aihe, koska se saattaa vähentää kiinnostusta käyttää toimialan palveluja. Tästä syystä suuren ulkoisen paineen olisi syytä tulla regulaation puolelta.

Hoidetaan ilmailu takaisin muutoksen tielle

Ilmailuala tarvitsee vahvempia ympäristöohjelmia kuin mitä kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen kasvun hyvittämiseen velvoittavan järjestelmä CORSIA pystyy tällä hetkellä tarjoamaan (Traficom 2022). Kompensointiratkaisujen tulisi olla nykyistä huomattavasti kalliimpia, jotta kiinnostus lentoliikenteen päästöjen vähentämiseen kasvaisi sen sijaan, että sijoitettaisiin edullisempiin, muilla toimialoilla oleviin hankkeisiin.

Muutos tarvitsee koko toimialan laajuudelta erilaisia keppejä ja porkkanoita. Koko ilmailualan ekosysteemin tulisi tehdä parempaa yhteistyötä uusien kestävien standardien luomiseksi, jotta uudet ratkaisut tukisivat kaikkien liiketoimintaa.

Koska ilmailu on niin tulosorientoitunutta, käytettäköön regulaatiota, rajoitteita ja kannustimia liiketoiminnan työkaluina. Kehitettäköön ympäristövastuullisuudesta liiketoimintamahdollisuuksia, joita ei voi ohittaa. Hoidetaan ilmailu takaisin muutoksen tielle. Annetaan rahan puhua.

Editointi: Marianne Wegmüller

Kuva: Shutterstock