Työntekijä vs. yrittäjä -keskustelu on ajankohtainen erityisesti Euroopassa, jossa vuonna 2022 alustatyöläisiä työskenteli yli 28 miljoonaa. Alustatyöläisten määrän on arvioitu nousevan 43 miljoonaan vuoteen 2025 mennessä (Eurooppa-neuvosto 2023). Tällä hetkellä alustayritykset luokittelevat alustatyöläisensä vaihtelevien käytäntein eri EU-maissa joko alustan työntekijöiksi tai alustojen kautta ammattiaan harjoittaviksi yrittäjiksi. Joillain alustoilla ja joissain maissa alustatyöläinen voi myös valita, tekeekö alustalla töitä verokortilla vai oman tai jonkun muun yrityksen kautta.

Alustatyöläisten työoikeudellista asemaa selventämään EU-komissio on kehittänyt uuden direktiivin. Direktiivin keskiössä on kriteeristö, jonka tarkoituksena on ohjata alustojen kautta työtä tekevän määrittämistä yrittäjäksi tai työntekijäksi (Eurooppa-neuvosto 2023). Kriteeristö on suuruudessaan ensimmäinen laatuaan, ja voimaan astuessaan kriteeristön tavoitteena on parantaa työtä tekevien etuja ja oikeuksia EU:n alueella ja toimia mallina myös laajemmin.

Aihe koskettaa alustatyöläisiä ympäri maailman. Suomen kontekstissa katse kiinnittyy esimerkiksi kuljetuspalveluita tuottaviin yrityksiin, kuten Wolt, Foodora, Bolt ja Yango. Erityisesti Wolt-läheteistä ja heidän tilanteestaan on keskusteltu aktiivisesti mediassa. Tällä hetkellä Wolt-lähetit toimivat eri maissa eri käytäntein. Valtaosassa maita lähetit toimivat yrittäjinä tai kevytyrittäjinä. Wolt ostaa myös lähettipalveluja alihankintana. Saksassa Wolt-lähetit toimivat työntekijöinä.

Tulisiko Wolt-lähetit luokitella Suomessa tulevaisuudessa yrittäjiksi – kuten nyt – vai yrityksen työntekijöiksi? Mitä muita vaihtoehtoja voisi olla? Esimerkiksi Tanskassa Wolt-lähetit määritellään vain verotuksen osalta työntekijöiksi.

Työntekijäasemaa pohtimassa

Wolt toteutti helmi-maaliskuussa 2023 Tilastokeskuksen kautta kyselyn EU-komission ehdottamaan direktiiviin liittyen (Wolt 9.5.2023). Kyselyyn osallistui 6 811 Wolt-lähettiä 15 EU-maasta. Saksa, jossa Wolt-lähetit toimivat työntekijöinä, ei kuulunut tutkimuksen piiriin.

Woltin raportoimat tulokset osoittavat, että läheteistä noin neljäsosa (23 %) oli tietoisia EU:n ehdottamasta direktiivistä. Läheteistä 82 prosenttia oli sitä mieltä, että direktiivin ei tulisi vaikuttaa heidän omaan statukseensa: ketään ei tulisi pakottaa työntekijäksi ilman heidän omaa suostumustaan. Läheteistä 78 prosenttia miettisi toimituksien lopettamista, jos tulisi tilanne, jossa heidät pakotetaan työntekijäsuhteeseen. Työntekijöiksi siirryttäessä lähettien edut, kuten joustavuus valita työaika ja työmäärä, poistuisivat. Toisaalta työntekijästatus toisi mukanaan myös uusia etuja, kuten mahdollisuuden työehdoista sopimiseen, sairauspoissaolot ja palkalliset lomat.

Myös Haaga-Helian restonomiopiskelija Jade Viirakivi tutki opinnäytetyössään Wolt-lähettien kokemuksia ja heidän ajatuksiaan tulevaisuuden työntekijäasemasta. Tutkimus toteutettiin osana Haaga-Helian AlgoAmmatti-hanketta. Käytännössä aineistoa kerättiin kyselyllä (n=24) sekä kahdella haastattelulla. Tutkimuksen tulokset vahvistavat joustavuuden sekä vapauden arvostuksen merkitystä lähettien keskuudessa. Tämän lisäksi suurin kysymys koski työntekijä vs. yrittäjä -keskustelua: suurin osa kyselyyn vastaajista halusi jatkaa nykyiseen tapaan yrittäjinä. Osalle läheteistä työsuhde tuntui kuitenkin houkuttelevalta vaihtoehdolta säännöllisten tulojen sekä työsuhteen luoman turvan vuoksi. Asia selvästi jakaa mielipiteitä.

Järjestelmätason muutoksia tarvitaan

Alustatyöläisten luokittelusta on keskusteltu melkeinpä niin kauan kuin työtä välittäviä alustoja on ollut olemassa. Viranomaiset eri puolilla EU:ta ovat päätyneet tahoillaan erilaisiin ratkaisuihin. Tuleva EU-direktiivi tuo kaivattua selvyyttä tilanteeseen. Aiheen monimutkaisuuden vuoksi työntekijä vs. yrittäjä -keskustelun laajentamista tulisi kuitenkin harkita. Uudet työn tekemisen tavat vaativat usein myös järjestelmätason muutoksia, ja etenkin teknologiavetoisten uusien toimialojen mahdollistamat mallit eivät suoraan istu olemassa oleviin rakenteisiin.

Yksi ehdotus voisi olla binääristä mallia joustavampi vaihtoehto, jossa alustoilla osa-aikaisesti työskentelevät luokitellaan jatkossakin yrittäjiksi ja päätoimisesti työskentelevät työntekijöiksi. Näin työsuhteen tuoma turva kohdentuisi sitä eniten tarvitseviin alustatyöläisiin samalla kun alustatyön tuoma joustavuus säilyisi. Tässäkin mallissa on tosin haasteensa, niin oikeudellisesti kuin käytännöllisestikin. Jotta malli toimisi, tulisi esimerkiksi määrittää uusia raja-arvoja luokittelun tueksi. Tällaisia voisivat olla jonkin tietyn alustan kautta tehdyt työtunnit tai ansaittu tulo. Vertailupintaa päätoimiselle alustatyölle voisi hakea esimerkiksi työaikalaista (8h/päivä, 40h/viikko). Tarkasteltava olisi myös (osa-aikaisten) freelancereiden ja päätoimisten työntekijöiden välistä suhdetta, jotta uusi työn tekemisen tapa ja alustojen toimintalogiikka – esimerkiksi alustan tekoälyalgoritmien käyttö – ei asettaisi alustatyöläisiä eriarvoiseen asemaan.

Keskustelu aiheen ympärillä jatkuu ja päätöksenteon tueksi tarvitaan lisää tutkittua tietoa.