Suomalaiset yksityishenkilöt karttavat riskiä säästöjensä kanssa enemmän kuin pohjoismaalaiset ystävämme. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisten kotitalouksien pääomat tuottavat pitkällä aikavälillä vähemmän kuin naapurimaidemme kotitalouksien pääomat. Suomi on skandinaavisessa vertailussa pääomaköyhin maa, eikä sijoittamiselle ole meillä yhtä pitkiä perinteitä kuin naapurimaissamme.

Monet asiat kuitenkin tukevat tällä hetkellä meilläkin kiinnostuneisuutta sijoittamista kohtaan. Kuukausisäästäminen rahastoihin on mahdollista kaikille, joilla jää kuukaudessa muutama kymmenen euroa ylimääräistä. Osakesäästötilin lanseeraaminen tuo osakesijoittamisen lähemmäksi tavallista kansalaista ja lisää samalla suomalaista omistajuutta pörssiyhtiöissämme.

Kiinnostuneisuus sijoittamista kohtaan on lisääntynyt myös perintöjen kautta. Isossa mittakaavassa suuret ikäluokat ovat ensimmäinen sukupolvi, joka saa merkittäviä perintöjä. Kaikkia tämä ei valitettavasti koske, mutta monille pääomien arvon kasvattaminen tulee yllättäen ajankohtaiseksi juuri perintöjen myötä. Sosiaalisen median vaikuttajilla on ollut myös merkittävä rooli osakesijoittamisen innostuksen kasvattamisessa.

Riskinotto mahdollistaa paremman tuoton

Lähtökohtaisesti voidaan ajatella, että mitä pienempi riskinottohalukkuus sijoittajalla on sitä pienemmät ovat tuotto-odotukset. Vastaavasti suuremmalla riskinottohalukkuudella sijoittajalla on mahdollista kasvattaa tuotto-odotuksia. Suurempi riskinotto tarkoittaa tuottojen voimakkaampaa vaihtelua ja näin ollen on varauduttava siihen, että sijoitussalkun pääoma saattaa menettää arvoaan väliaikaisesti.

Perinteisesti sijoitusallokaation (sijoitusten jakauma) muodostamisen kaksi pääomaisuusluokkaa ovat korot ja osakkeet. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että osakemäärän kasvattaminen salkussa suhteessa korkoihin lisää koko allokaation riskiä. Osakemarkkinoiden pitkän aikavälin vuotuinen tuotto on noin 7-9 %. Sijoittajan on hyvä muistaa, että pitkässä juoksussa tuottoa tuotolle efekti luo vaurautta. Käytännössä 7 % tuotolla pääoma kaksinkertaistuu kymmenessä vuodessa.

Osakemarkkinoiden tuotto ei tule lineaarisesti. Konkreettisena esimerkkinä mainittakoon koronakriisi, jolloin OMX 25 indeksi (koostuu Helsingin pörssin 25 vaihdetuimmasta osakkeesta) laski reilu 30 % kuukauden aikana. Osakemarkkina palautui kuitenkin kriisiä edeltäneelle tasolleen saman vuoden joulukuussa. Koronakriisi oli toki epätyypillinen kriisi osakemarkkinoilla verrattuna esimerkiksi it-kuplaan tai Subprime-kriisiin, näissä kriiseissä elpyminen kesti pidempään.

Osakesijoittamisessa näkee monesti eri toimijoiden käyttävän vastuunvapauslauseketta ”menneisyyden tuottohistoria ei ole tae tulevaisuudesta”. Lauseke on täyttä totta, mutta toisaalta voidaan todeta, että varsin mahdollista tuottojen saavuttaminen on, mikäli on valmis kestämään tuottojen vaihteluja ja on kykyä pitää pää kylmänä hankalien periodien aikana.

Sijoittamisen opiskelu kannattaa

Haaga-Heliassa on mahdollista opiskella sijoittamista useallakin eri opintojaksolla laadukkaiden asiantuntijoiden johdolla. Yhtäältä sijoittamisen opiskeleminen on tärkeää, koska moni opiskelija pyrkii töihin markkinoille. Toisaalta sijoittaminen on tärkeää jokaiselle meistä, jotta saamme pääoman tekemään työtä ja pääsemme toteuttamaan unelmiamme.

Varmin tapa menettää pääomaa on olla tekemättä mitään. Inflaatio korjaa sen minkä annamme sen ottaa. Riski on jokaisen henkilökohtainen asia, mutta ilman riskinottoa ei ole olemassa mahdollista kasvattaa varallisuutta.

Paras aika istuttaa puu oli kaksikymmentä vuotta sitten. Toiseksi paras aika on nyt. Näillä saatesanoilla haluan kannustaa kaikkia opiskelijoita ja kirjoitukseni lukijoita pohtimaan sijoittamisen aloittamista.

Oheisella videolla pääset tutustumaan United Bankers omaisuudenhoidon osakesalkunhoitaja Teemu Perälän mietteitä osakkeista sijoituskohteena.

Lue kirjoittajan blogiartikkeli Korkosijoittaminen osana sijoitusallokaatiota

Editointi: Marianne Wegmüller

Kuva: Shutterstock