Takkuaako yhteistyö organisaatiossasi? Ongelman taustalla voi olla se, että yhteistyötä oletetaan tapahtuvan ryhmien välillä, mutta ryhmät eivät itse tunnista tarvetta vaan toimivat suhteellisen erillään toisistaan. Tällöin johtamisen SIMOL-mallista voi olla hyötyä tilanteen ratkomisessa.

Ensimmäinen askel on tilanteen tunnistaminen. Yksi hyvin tehokas ja käyttökelpoinen menetelmä tähän on ryhmätasoinen sosiogrammikartoitus – kutsumme menetelmää tässä nimellä ryhmätahtoanalyysi. Toteutat ryhmätahtoanalyysin seuraavasti:

1. Pohdi: mitä ryhmäjäsenyyksiä tunnistat organisaatiossasi?

2. Piirrä tunnistamasi ryhmät ja nimeä ne. Kiinnitä piirtäessäsi huomiota ryhmien välisiin etäisyyksiin, ”henkiseen” yhteyteen, tavoitteiden yhtenäisyyteen, vuorovaikutuksen määrään ja laatuun. Piirrä toistensa lähelle ryhmät, joissa yhteys on tiivis ja kauemmas ryhmät, joissa yhteys on kaukaisempi.

3. Tarkastele kuviota. Mitä kuvio kertoo ryhmien välisestä yhteistyöstä?

Työkalu on yksinkertainen ja helppo toteuttaa, mutta silti se tarjoaa informaatiota, jota harvemmin tulee ajatelleeksi. Se tuo olemassa olevan tilanteen esille ja auttaa löytämään syitä ja ratkaisuja yhteistyötä mahdollisesti estäviin tekijöihin. Piirretty kuvio on työssä vaikuttavien ryhmäjäsenyyksien tunnistamisen työkalu, kartoitus siitä, mitä ryhmiä organisaatiossa on ja kuinka nämä ryhmät ovat yhteydessä toisiinsa.

Esimerkiksi eräässä organisaatiossa kyseinen harjoitus paljasti seuraavanlaisen kuvion ja analyysin. Voit seurata harjoituksen tekemistä ja siihen pohjautuvia pohteita videon avulla.

Kuvassa ryhmä 4 on kaukana, mutta ympyrän koko kuvaa ryhmän vaikuttavuutta. Tällä ryhmällä on työyhteisössä paljon valtaa. 1. kuvaa yksittäistä henkilöä, mutta kahden ryhmän välissä hänellä voi olla merkittävä rooli yhteistyön synnyttämisessä. Pääryhmä toimii päätoimipaikalta käsin, mutta näyttää vaikuttavuudeltaan vähäisemmältä kuin Ryhmä 4. Kumppanit-ryhmän koko kuvaa heidän merkitystään liiketoiminnalle.

Kuvan tulkinta toi esille paljon seikkoja, jotka huomioimalla pystyy kehittämään yhteistyön perustaa. Esimerkiksi kuvan pohjalta voi pohtia, onko suotavaa, että Kumppanit-ryhmä, Yksikkö 2 ja ryhmä 3 ovat kaukana toisistaan – vaikeuttaako se kokonaisuuden toimintaa? Miksi ryhmät ovat kaukana toisiaan? Miten nämä saisi toisiaan lähemmäs?

Lisätietoja ja lähteitä:

Koivisto, S. & Ranta, R. (2019). Näin motivoin yhteistyöhön – ryhmän johtamisen käsikirja. Kauppakamari.

Salmivalli, Christina ym. tutkimukset esimerkiksi aiheista: Lasten ja nuorten vertaissuhteet, sosiaalinen kehitys ja kiusaaminen.