Kevään 2023 aikan olemme pitäneet kaksi Veto- ja pitovoimaa matkailu-, ravintola- ja matkailualalle (jatkossa MaRaMa) sekä Inkluusiota MaRa-alalle hankkeiden yhteiskehittämisen työpajaa. Ensimmäisessä työpassa kartoitimme alan edustajien näkemyksiä osaamistarpeista, jotka kulminoituivat yleisiin taitoihin palvelualoilla.

Kesäkuisen aamupäivän aikana jatkoimme haasteiden, esteiden, hyvien käytäntöjen sekä toivottavan tulevaisuuden pohdintaa. Työpajassa valitsimme osallistujien mielestä kaikkein tärkeimmät koulutusmoduuleihin nostettavat kehittämiskohteet, joilla vaikutetaan työtekijäkokemukseen ja edelleen veto- ja pitovoiman sekä inkluusion lisäämiseen MaRaMa-alalla.

Viestintä ja vuorovaikutus edellyttää suunnitelmallisuutta

Henkilökuntapalaverien merkitystä ei voi vähätellä. Tiedon ja ohjeiden jakamisen lisäksi, ne mahdollistavat aidon kohtaamisen työtekijöiden kesken. Kuuntelu ja dialogi synnyttävät kokemuksen osallisuudesta, kuulluksi tulemisesta ja arvostuksesta. Dialogia syntyy ainoastaan kohtaamisissa ja siksi onkin tärkeää, että esihenkilökin on läsnä työpaikan arjessa. Erilaiset esimiehen vartit tai one-to-one-keskustelut ovat jo joidenkin yritysten arkea.

Viestintä työtekijöiden keskuudessa koetaan usein riittämättömäksi, mutta kolikon toinen puoli saattaa olla, että lähetetty viesti ei mene perille tai se ei synnytä toivottavaa toimintaa. Jotta näin ei kävisi, on viesti ja viestintäkanava suunniteltava vastaanottajan mukaan. Viestinnän on hyvä olla suunnitelmallisesti kohdennettua, työntekijän roolin huomioonottavaa, monikanavaista ja oikea-aikaista.

Asiakaspalvelutehtävissä, salityöskentelyssä tai vaikkapa keittiössä ei välttämättä sähköposti tai intraviesti tavoita, koska läppärin selaaminen ei ole osa työn rutiineja. Sen sijaan jokin muu digitaalinen väline tai viikkoviesti kahvihuoneessa voi olla tehokkaampi tapa.

Työelämätaidot vahvistuvat perehdytyksessä

Viime vuodet eivät ole MaRaMa-allalla tarjonneet monellekaan nuorelle kesätyöpaikkoja tai opiskelijoille harjoittelupaikkoja muun muassa koronasta johtuen. Uusia työntekijöitä haettaessa tämä näkyy työkokemuksen ja työelämätaitojen puutteena.

Työssä olemisen perussäännöt saattavat olla hukassa. Asiakaskohtaamiset eri muodoissaan voivat tulla nuorelle yllätyksenä. Palautetta toisaalta halutaan, toisaalta rakentavasta palautteesta koetaan mielipahaa. Työpaikan pelisääntöjen noudattaminen voidaan kokea omaa vapautta rajoittavana. Työn merkitys nuoremmalle sukupolvelle ei ole sama kuin vanhemmalle.

Työelämätaitoja opitaan toki kotona, koulussa ja harrastuksissa, mutta viime kädessä niitä opitaan työtä tekemällä ja työpaikoilla. Perehdytys on yksi tärkeimmistä henkilöstöjohtamisen prosesseista, ja siksi sille on annettava aikaa ja tilaa organisaatiossa.

Perehdytys vaikuttaa työtekijäkokemukseen välittömästi uuden työn alettua. Sen aikana luodaan pohja psykologiselle turvallisuudelle ja sen myötä työhön sitoutumiselle. Perehdytysvaiheen aikana muun muassa vahvistetaan osaamista, viestitään pelisäännöistä ja integroidutaan osaksi yhteisöä. Kun niissä onnistutaan, on työntekijä ylpeä työstään ja arvostaa työnantajaansa. Maaperä pitovoimalle muokataan perehdytyksen aikana.

Esihenkilötyö vaatii rohkeutta ja aktiivista läsnäoloa

Hyvä esihenkilötyö vaatii perehtyneisyyttä omaan alaan, mutta erityisesti esihenkilötyöhön itseensä. Paraskaan asiantuntija ei ole välttämättä hyvä esihenkilö. Esihenkilön kuuluu tuntea työn sisältö ja työsuhteisiin liittyvät tiedot, mukaan lukien työehtosopimukset. Jotta tiimin vetäjä, vuoropäällikkö tai ravintolapäällikkö voi onnistua johtamistyössään, tarvitsee hän ylimmän johdon tukea, selkeät tavoitteet ja toimintaedellytykset tavoitteiden saavuttamiseksi.

Vääjäämättä jokaisella työpaikalla on niin sanottuja työpaikan hankalia tilanteita, joihin esihenkilön kuuluu puuttua viipymättä. Tämä edellyttää oman henkilöstön ja heidän arkensa tuntemista. Esihenkilö on ratkaisevassa roolissa hyvän ilmapiirin luomisessa ja mahdollistamisessa, mutta myös ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Hankalien tilanteiden ratkaisuun on tarjolla prosesseja ja työtapoja, mutta ne vaativat harjoittelua ja ratkaistujen tilanteiden reflektointia.

Syksyllä jatkamme taas kehitystyötä, ja silloin keskitymme koulutusmoduulien suunnitteluun ja pilotointiin näiden tärkeiden kehittämiskohteiden puitteissa.

Kuva: www.shutterstock.com