Siirry sisältöön
InnoChallenge – innovatiivisuutta, ongelmaratkaisuja ja uusia palveluja
Julkaistu : 23.03.2017

On tyypillistä, että asioita toteutetaan oman tiimin ja tuttujen ihmisten kanssa. Haaga-Helian innovaatiotapahtuma InnoChallengin kehittämisessä halusimme kuitenkin rikkoa näitä rajoja ja ajatella isosti. Lähdimme rohkeasti kohti tuntematonta ja pienen kaaoksen ja hämmennyksen jälkeen saimme ensimmäisessä InnoChallengissa aikaan toteuttamiskelpoisia ideoita uuden Olympiastadion kehittäjien käyttöön. Muun muassa stadionin penkkien myyminen ja uusiokäyttö olivat Haaga-Helian opiskelijoiden ideoita.

Asetimme heti alussa InnoChallengin tavoitteeksi saada aikaan yhteinen haagahelialainen innovaatio- ja yrittäjyysmoduuli ja tarjota kaikille opiskelijoille mahdollisuus hankkia kokemusta uuden palvelun kehittämisestä yritykselle. Lisäksi halusimme valmentaa opiskelijoita hyödyntämään tämän päivän työelämässä käytettäviä palvelukehityksen menetelmiä kuten innovointia, palvelumuotoilua, pitchausta ja asiakkaan kuuntelua. Tämän teimme tuomalla yhteen kymmenen opettaja-valmentajaa ideoimaan konseptia.

Olemme testanneet nyt InnoChallenge-konseptia kolme kertaa vuosien 2014–2016 aikana. Konseptin ensimmäisellä toteutuskierroksella kehitimme 180 opiskelijan voimin yleisesti palveluja. Tämän  jälkeen olemme fokusoineet erityisesti digitaalisten palvelujen kehittämiseen. Myös sosiaalisen median ja digitaalisten välineiden hyödyntäminen viestinnässä ja ryhmien työskentelyssä on koko ajan ollut osa kehittämistyötä, mutta niiden käyttö on lisääntynyt jokaisella uudella kierroksella. Käytössä ovat olleet Facebook, Twitter, Skype, Whatsapp, Youtube ja Moodle.

Kolmannessa InnoChallenge-toteutuksessa toimme mukaan myös kansainvälisen yhteistyön. Kahden suomalaisen yritystoimeksiantajan, HOK-Elannon ja Tikkurilan lisäksi mukana oli myös toimeksiantajana belgialainen jäätelöyritys. Lisäksi tiimeissä oli belgialaisia opiskelijoita belgialaisesta Thomas More kumppanikorkeakoulusta. Panostimme InnoChallengissa erityisesti prosessin systematisointiin ja ohjeistusten näkyväksi tekemiseen (InnoChallenge workbook), mikä selvästi nosti lopputuotosten laatua.

Olemme myös peilanneet InnoChallengin ajattelua ja toteutustapaa teoriaan ja laajempiin tausta-ajatuksiin. InnoChallenge toimii syöttöalustana Haaga-Helian yrittäjyysohjelma Startup Schooliin. InnoChallenge noudattaa myös sen oppimisen periaatteita; tekemällä oppiminen, yrittäjämäisyys, yhteisöllisyys ja coaching ovat ytimessä InnoChallengen toteutustavassa (ks. Koivusalo, Moisio 2015: Opiskelijan arkea StartUp schoolissa).

Innovointi ja ongelmaratkaisu vaativat kykyä rikkoa olemassa olevat ajatusmallit ja luoda yhdessä uutta ymmärrystä. Kannustamme InnoChallengissa opiskelijoita vanhojen toimintamallien sijasta ”out of the box” -ajatteluun ja tuoreiden ja yllättävien ratkaisujen löytämiseen. Yritykset ovat kiinnostuneita nuorten tuoreista ideoista, ei 2.0 säädöstä (ks. Ninck, 2013: Teaching and Learning for Innovation).

InnoChallenge on innovaatioprosessin alkuvaiheen konsepti, jonka ensimmäisessä vaiheessa pyritään ymmärtämään ongelma ja vasta sen jälkeen lähdetään ideoimaan ratkaisuja. Asiakkaan kohtaaminen ja idean testaus ovat keskeisiä oppeja InnoChallege-projektissa. Olemme myös oppineet, että opiskelijoita pitää ”pakottaa” hankkimaan asiakasymmärrystä, eikä antaa tarttua ensimmäiseen mieleen tulevaan ideaan. Innovointi ei ole lahjakkuutta – se on taito, jota voi oppia!

Lopuksi voisin vähän ylpeänäkin todeta, että olemme ehkä tehneet jotakin oikein. Yhdysvaltalainen yhteistyökorkeakoulumme, jonka yrittäjyysprofessori oli vuosi sitten vieraanamme, haluaa nyt toteuttaa kanssamme InnoChallenge-moduulin. Olemme itse yleensä seuranneet tarkasti, miten Yhdysvalloissa opiskelijoita valmennetaan yrittäjyyteen; nyt he ovat täällä oppimassa meiltä!

Kirjoittaja on Haaga-Helian TKI-päällikkö Tuija Toivola.