Pandemia horjutti tuntuvasti luovan alan toimijoiden työllisyystilannetta sekä ansaintamahdollisuuksia. Edelleenkin tarvitaan toimenpiteitä luovan alan asenteellisten, rahoituksellisten, rakenteellisten sekä toimintakulttuuria koskevien haasteiden voittamiseksi (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2022). Kansallisena tavoitteena on ollut nostaa luovien alojen osuus BKT:stä verrokkimaiden tasolle lähemmäksi EU-maiden 7 % keskiarvoa (Työ- ja elinkeinoministeriö 2020).
Selviytymiskeinoja luovan alan elpymiseksi voi etsiä luovien toimijoiden oman toiminnan laajentamisesta uuteen toimintaympäristöön ja asukasrajapintaan, kuten kulttuurihyvinvoinnin tarjoamisesta hoivakoteihin. Vaikka taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja kulttuurihyvinvointi tunnistetaan oleelliseksi osaksi kansalaisten hyvinvointia, keskusteluissa ja tutkimuksissa on kiinnitetty vähän huomiota ikääntyneille kulttuurihyvinvointia ammatikseen tuottaviin taiteilijoihin (Nuutinen, Laulainen & Salonen 2021).
Luovaa toimintaa asukkaiden ehdoilla
Jotta luova toiminta onnistuu hoivakodeissa, luovilla toimijoilla tulee olla ymmärrystä muistisairaiden kanssa toimimisesta ja taitoa ottaa yleisö mukaan. Luovan tarjonnan on oltava monipuolista ottaen huomioon erilaiset 60–100-vuotiaat asukkaat ja heidän vaihtelevat kiinnostuksen kohteensa konserteista viinimaistiaisiin.
Hoitajien läsnäolo luovan toiminnan toteutuksessa on tärkeää, sillä tutut hoitajat tuntevat asukkaat hyvin ja tukevat luovien toimijoiden työtä sanoittamalla, mikä toimii asukkaan kohdalla ja mikä ei. Luovilta toimijoilta toteutus vaatii tilanneherkkyyttä ja valmistautumista siihen, että luova toiminta ei voi aina olla kovin suunnitelmallista vaan on edettävä tilanteen mukaan.
Digitalisoituvassa ympäristössä on osattava huomioida nämä edellytykset ja kehitettävä luovan toiminnan tarjontaa tämän pohjalta.
Hoivakodeissa on kiinnostusta luovan toiminnan teknologisten ja digitaalisten ratkaisujen lisäämiseen
Keräsimme teknologioihin ja digitaalisiin ratkaisuihin liittyvä tutkimusaineisto Helsingin Seniorisäätön johdolle ja Seniorisäätiön neljän hoivakodin esihenkilöille sekä hoitajille suunnatun kyselyn kautta. Määrällisen kyselyn kohderyhmänä olivat Helsingin Seniorisäätiön hoivakotien työntekijät (n=57). Kyselyyn saatiin yhteensä 21 vastausta kesän 2021 aikana.
Vastaajille tuotiin esille seuraavat esimerkit teknologisista tai digitaalisista ratkaisuista: smart-TV (DVD-elokuvat ja Yle Areena), musiikki mm. Spotifyn ja YouTuben, etäkonserttien, radion, cd-levyjen kautta tai karaoken avulla, tabletti, etälukukaverit, äänikirjalaitteet tai internet, jota kautta voi lukea digilehtiä, etsiä asukkaiden kotipaikkoja ja tutustuttaa kotimaahan, seurata tietovisoja ja katsoa eläinvideoita tai katsella kuvia.
Vastaajista 43 % oli hyödyntänyt jonkin verran teknologian ja digitaalisia ratkaisuja, 10 % paljon ja 19 % vähän. Lähes kolmannes vastanneista hoivakotien työntekijöistä ei ollut käyttänyt em. ratkaisuja lainkaan omassa työssään. Vastaukset kuvaavat hoivakotien arkea ja vain valmiin teknologian tarjoaman aineiston hyödyntämistä. Vastauksista ei käynyt ilmi, onko hoivakotien asukkaita osallistettu toimintaan näiden ratkaisujen avulla ja onko teknologiaa käytetty hoitaja- vai asukaslähtöisesti.
Hoivakotien työntekijöiltä kysyttiin, miten kiinnostuneita he ovat teknologian ja digitaalisten ratkaisujen käytön lisäämiseen luovassa toiminnassa. Yli puolet vastasi olevansa tästä kiinnostunut. Melkein joka viides vastasi tähän kysymykseen ”ehkä”, ja noin 14 % ei osannut sanoa. Yksi kymmenestä ei ollut kiinnostunut digitaalisten ratkaisujen käytön lisäämisestä luovassa toiminnassa.
Hoitokotiasukkaiden aktivointi ja osallistaminen kehittämisen keskiössä
Hoivakotien työntekijät toivat esiin erityisesti liikkeen ja musiikin, asianmukaisten välineiden ja osaamisen sekä digitaalisen vuorovaikutuksen rakentamisen merkityksen, kun digitaalisten ratkaisujen käyttöä pyritään lisäämään luovassa toiminnassa. Seuraavassa hoitajien kommentteja.
”Liikkeen ja musiikin avulla saa useammin ihmisiä osallistumaan luoviin ryhmiin.”
”Jos olisi kunnon välineet ja osastoilla osaamista tuoda taidetta ja kulttuuria myös etäyhteyksin ja digitaalisesti, se tavoittaisi paljon enemmän asukkaita.”
”Digitaalisissa luovan toiminnan ratkaisuissa avainasemassa on mielestäni vuorovaikutus: miten se rakennetaan digitaalisesti?”
”Interaktiivinen piirtoseinä, VR-lasit ja muu lisätty todellisuus. ”
Kehittämispotentiaalia nähtiin etenkin liikkeen ja musiikin, asianmukaisten välineiden ja osaamisen sekä digitaalisen vuorovaikutuksen rakentamisessa.
Jatkossa teknologian hyödyntämistä tulisi pohtia enemmän asukkaiden näkökulmasta. Kiinnostavaa on, miten teknologiaa ja digitaalisia medioita voisi hyödyntää hoivakodeissa laajemmin ja monipuolisemmin, esimerkiksi kuntoutuksessa ja uusien asioiden tai laitteiden käytön oppimisessa. Lisätietoa kaivataan myös siitä, miten digitaalisia ratkaisuja voidaan käyttää hoivakotien asukkaita osallistavasti ja aktivoiden.
Kirjoitus on osa Uudenmaan liiton vuosina 2021–2023 rahoittamaa Elossa! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä -hanketta, jossa kartoitimme luovan toiminnan harjoittamista Helsingin Seniorisäätiön hoivakotien osastoilla. Katso Vanhustyön luovemmat kasvot -opas luovan alan toimijoiden ja hoivakotien väliseen yhteistyön kehittämiseen.
Parhaat kiitokset yhteistyöstä kirjoitukseen liittyvän aineiston keräyksen ja tutkimuksen sekä koko Elossa!-hankkeen osalta Laurea-ammattikorkeakoulun Sanna Soinille ja Satu Bethellille sekä Anu-Riikka Eerolalle Metropolia Ammattikorkeakoulusta.
Lähteet
Nuutinen T, Laulainen S & Salonen AO. 2021. Taiteilija-ammattilaiset kulttuurihyvinvoinnin toimijoina ikääntyneiden hoivayhteisöissä: kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Gerontologia 2021;35(3):231–248.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2022. Kulttuurin aika on nyt ja aina. Kulttuurialan tulevaisuustyöryhmän ehdotukset seuraavalle hallituskaudelle. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:23.
Kuva: www.shutterstock.com