Alun perin European Sport Economics Associationin (ESEA) -tapaamisen piti olla Pasilassa jo vuonna 2020, mutta konferenssi peruutettiin. Vuosi sitten tapaaminen oli virtuaalinen, jolloin järjestäjänä oli saksalainen Bielefeldin yliopisto yhdistyksen puheenjohtajan, professori Pamela Wickerin johdolla.

Urheilutaloustiede on lähellä urheilumarkkinointia, jossa pääasiallisesti tarkastellaan urheilutapahtumien, joukkueiden sekä tuotteiden myyntiä ja markkinointia eri keinoin. Urheilutaloustieteessä on osin samoja tutkimuskohteita, mutta lähestymistapa on erilainen. Esimerkiksi joukkueurheilussa urheilumarkkinointi tavoittelee esimerkiksi yksittäisen tapahtuman myyntiä, kun taas urheilutaloustiede pohtii optimaalista joukkueiden määrää samassa sarjassa: toki tavoitteena on joukkueen kannalta hyvä, esimerkiksi taloudellinen (kirjanpidollinen) voitto tai urheilullinen voitto (mahdollisimman suuri otteluiden voittoprosentti). Jälkimmäisessä ongelmana saattaa olla liian suurten palkkojen maksaminen ja taloudellinen katastrofi, mutta voittoprosentti on korkea.

Tavanomaiset taloustieteen mallit ja lähestymistavat soveltuvat varsin hyvin myös liikunnan ja urheilun tarkasteluun, ja niistä on hyvä kattaus ESEA:n Haaga-Heliassa pidettävässä konferenssissa. Konferenssissa kuullaan noin 50 erilaista urheilutaloustieteen esitelmää, joissa käsitellään muun muassa urheilun liigarakenteita, urheilun hyvinvointivaikutuksia, tuomareiden omien joukkueiden suosimisen tunnistamista ja massatapahtumien taloudellisia vaikutuksia.

Koronaviruspandemian vaikutuksista ei ole juurikaan esityksiä itse konferenssissa, mikä on yllättävää. Kenties pandemian aiheuttamien taloudellisten vaikutusten arviointi on vielä liian aikaista. Merkittäviä ne kuitenkin ovat, sillä terveydenhuoltoviranomaisten suositusten mukaisesti lähes kaikki tapahtumat peruutettiin pari vuotta sitten. Silloin ei ollut vielä riittävästi tietoa viruksen leviämisestä eikä sopivia rokotteita ollenkaan.

Tiedon riittävyys tai epävarmuus on eräs urheilutaloustieteen keskeisiä käsitteitä: koskaan etukäteen ei ole tiedossa, kuka voittaa, kumpi joukkueista on parempi. Toki vedonlyöntiä tehdään ja siinä liikkuvat suuret rahat. Ylipäätään ammattimaisen urheilun ympärillä on kysymys valtavista taloudellisista rahasummista. Pelaajamarkkinoilla pelaajista saatetaan maksaa kymmeniä miljoonia, fanituotteiden myynti on valtavaa ja televisiointioikeuksista maksetaan suuria summia. Nämä kaikki edellä mainitut teemat ovat keskeisiä urheilun talouden kannalta, ja siksi on kiinnostavaa tehdä selvityksiä ja tutkimuksia aiheen tiimoilta.

Urheilutaloustieteessä on varsin moninainen yksittäisten seikkojen vaikutusten arviointi joukkueiden urheilulliseen menestykseen tai muuhun, esimerkiksi varsin monet eurooppalaiset urheiluseurat ovat pörssinoteerattua osakeyhtiöitä (Castellani, Pattitoni et al. 2015). Hyvällä ottelullisella menestyksellä on vaikutus pörssinoteerattujen urheiluosakeyhtiöiden pörssikurssiin (Scholtens, Peenstra 2009, Geyer-Klingeberg, Hang et al. 2018, Godinho, Cerqueira 2018). Sen sijaan häviöt eivät näy pörssikurssissa.

Pelaajamateriaalilla, kuten kyky pelata vasemmalla jalalla tai ulkomaisilla vahvistuksilla, on positiivinen vaikutus joukkueen vahvuuteen (Medcalfe, Smith 2018, Royuela, Gásquez 2019). Ulkomaisten pelaajien suuri osuus miesten jalkapallossa näyttäisi myös olevan yhteydessä maajoukkueen hyvään kansainväliseen menestykseen. Jalkapallossa tuomarit näyttäisivät suosivan kotijoukkuetta, jos on tarvetta sallia pelaaminen lisäajalla (Scoppa 2007). Urheiluvedonlyönti on noussut esiin tutkimuksissa (Deutscher, Ötting et al. 2019), muun muassa otteluiden laatu, pelituloksen epävarmuus (uncertainty of outcome) vaikuttavat vedonlyöntiin ja maanantaisin vetoa lyödään enemmän.

Tutkimuskohteet urheilun ympärillä siten, että menetelmä on taloustieteestä tuttu, ovat hyvin moninaisia ja vielä kehittymässä