Kestävä kehitys, kiertotalous, vihreä siirtymä…rakkaalla lapsella on monta nimeä. Nimestä ja painotuksista riippumatta toiminnalla tähdätään maapallon kantokyvyn varmistamiseen.

Varastoja riittävän pitkään syötyämme, alkaa laarin pohja häämöttämään. Resurssiongelman tekee kestämättömäksi maapallon väestönkasvu, teollistumisen kiihtyminen ja kehittyvien talouksien vaurastuminen. Taloudellinen hyvinvointi ja kulutus kasvavat, luonnonvarat eivät.

Lineaarisen liiketoiminnan mahdollistamasta kertakäyttökulttuurista on välttämätöntä siirtyä kiertotalousmalliin, jossa arvoketjun uusiokäytettävät osat palaavat uudelleen kiertoon.

Biodiversiteetti kuntoon kiertotaloudella

Sitran Tacling the Root Causes – Halting the Biodiversity Loss Through Circular Economy -raportin (Forslund, Gorst, Briggs, Azevedo, Smale 2022) mukaan biodiversiteettikato on mahdollista pysäyttää ja osin peruuttaa siirtymällä kiertotalouteen. Siirtymä edellyttää pidennetyn elinkaaren liiketoimintamalleja, tuotteiden käyttöasteen kasvattamista ja jätekertymän pienentämistä.

Esimerkkinä Sitran raportti nostaa elintarvike- ja maataloustuotannon, jossa ruokahävikkiä ja päästöjä pienentämällä maatalouden käyttämää pinta-alaa voidaan pienentää 640 miljoonalla hehtaarilla nykytasoon verrattuna. Merkittävinä tekijöinä nähdään vaihtoehtoiset proteeinilähteet sekä tekstiilien kiertotaloutta tukeva hyötykäyttö.

Ellen MacArthur säätiön mukaan kiertotalouden keskiössä ovat resurssien biologinen ja tekninen kierto. Biologisessa kierrossa orgaaniset resurssit palautuvat luonnollisen kierron mukaisesti takaisin maaperään seuraavan syklin ravinteiksi. Teknisessä kierrossa epäorgaaniset resurssit palautetaan seuraavan syklin tarpeisiin.

Yhtä kaikki, kiertotaloutta tukeva toimintamalli vaatii uusia liiketoimintamalleja. Lineaarinen malli on tullut tiensä päähän. Niin nykyisiltä, kuin uusilta yrityksiltä.

Muutos kuuluu kaikille

Yhteiskunnat ja isot yritykset ovat jo heränneet tähän muutostarpeeseen. Nopean siirtymisen ja ennen kaikkea toimivan ekosysteemin kannalta on elintärkeää saada kaikki toimijat – niin isot kuin pienetkin – saman pöydän ääreen. Yhteinen etu ei voi olla muutamien markkinoita hallitsevien yritysten määrittelemää.

Kyse on teolliseen vallankumoukseen verrattavasta yhteiskunnallisesta muutoksesta, jolla on kirjaimellisesti maailman historiaa muokkaava vaikutus.

Varoittavana tai huomioitavana esimerkkinä voidaan käyttää 30 vuotta sitten alkanutta talouden digitaalista vallankumousta. Internetin myötä yhteiskunnassamme on kaikki muuttunut. Ihan kaikki. Tavat ostaa, tehdä työtä, opiskella, kommunikoida, hankkia tietoa, jakaa informaatiota ja jopa hankkia elämänkumppani.

Lähempi tarkastelu osoittaa maailman ”digitaalisen vallan” keskittyneen harvojen ja valittujen yritysten käsiin kuten Alphabet, Meta, Microsoft, Tencent ja Apple. Jätit päättävät mitä, miten ja millä välineillä toimimme digitaalisessa maailmassa. Kuluttajien, yritysten ja yrittäjien on sopeuduttava tähän, haluttiin sitä tai ei.

Digitaalisen murroksen esimerkkiä tulisi välttää kiertotalouden mallien ja ekosysteemien rakentamisessa. Yritystoiminnan perusperiaatteisiin kuuluu voittojen tekeminen ja silloin kun se kasautuu harvojen käsiin ovat maksajina arvoketjun muut osaset ja ennen kaikkea yhteiset resurssit.

Win-win edellyttää pienten ja suurten vuoropuhelua ja yhdessä kehittämistä. Tähän pyritään kiertotalousosaamiskeskusta kehittävässä hankkeessamme.

Kiertotalousosaamiskeskus tukena muutoksessa

Valtakunnallinen kiertotalousosaamiskeskus tulee palvelemaan yrittäjiä ja yrityksiä kokoamalla kiertotalousliiketoiminnan kehittämiseen tarvittavaa tietoa yhteen paikkaan. Osaamiskeskuksen kautta korkeakoulut, kaupalliset ja kolmannen sektorin toimijat voivat tarjota ratkaisuja kiertotalouden haasteisiin, apua mahdollisuuksien tunnistamiseen, ideoita kiertotaloustuotteiden ja palveluiden markkinointiin, sekä asiantuntijanpalveluja.

Sitran, Lapin amk:n (Nousiainen, Kokko, Saarela 2021) ja lukuisten muiden viime vuosina julkaistujen kiertotaloutta käsittelevien julkaisujen perusteella on varsin selvää, että tarve kiertotalousosaamiskeskuksen palveluille on suurta.

Lähteet:

• Forslund T., Gorst A., Briggs C., Azevedo D., Smale R. 2022. Tackling root causes. Helsinki: Sitra.
• Nousiainen E., Kokko S., Saarela, H. 2021. Teollisen kiertotalouden haasteet ja mahdollisuudet vuonna 2021. Kemi: Kemin Digipolis Oy ja Lapin ammattikorkeakoulu.

Kuva: www.shutterstock.com