Kiertotalouden erikoisalueena voidaan pitää elektronisten jätteiden kierrätystä ja loppujätteen hyödyntämistä. Elektronista jätettä ovat mm. käytetyt tietokoneet, televisiot, puhelimet, kamerat, kotitalouskoneet, elektroniset tiedonkeruuvälineet sekä lelut.

Useimmissa elektroniikkaa sisältävissä tuotteissa on arvometalleja ja muuta hyödynnettävää jätettä, esimerkiksi terästä, kuparia, alumiinia tai muovia. Lisäksi merkittävällä osalla elektroniikkaa sisältävistä laitteista on jälleenmyyntiarvoa ja täten jälkimarkkinoita.

Valmistajan vastuu?

Kautta vuosikymmenten ovat käytettyjen laitteiden myyjät (ns. IT-brokerit) tarjonneet tietokoneita ja oheislaitteita sekä niihin liittyviä sovellusohjelmistoja uusiokäyttöön eri yrityksille. Jälkimarkkinoiden haasteina ovat valmistajien ja toimittajien haluttomuus käyttöjärjestelmä- ja ohjelmistopäivityksiin.

Tämä johtuu siitä, että uusien toimintojen lisääminen käytettäviin sovellusohjelmistoihin ei ole juurikaan kannattavaa. Uudet laitteethan  eivät enää toimi vanhoissa käytetyissä laitteissa ilman päivityksiä puhumattakaan tietoturva- ja tietosuojaongelmista.

Valmistajien ja toimittajien toimintatavoissa ja vastuukysymyksissä sekä asenteissa lienee täten parantamisen varaa.

Kiertotalouden yleistä prosessia voidaankin kuvata suunnittelun, tuotannon (ja jälkituotannon) sekä jakelun ja käytön (ja uusiokäytön) sekä keräilyn ja kierrätyksen toimintoina. Prosessin lähteenä on käytettävä raaka-aine, ja lopputuotoksena syntyy mahdollisesti uusiokäytettävää tai jalostettavaa raaka-aineeksi kelpaavaa jätettä.

Kiertotaloutta voidaan edistää monin tavoin

Kiertotalous tarvitsee myös uusia erilaisia alustoja ja digitaalisia ratkaisuja, jotka yhdistävät toimijoita kuten valmistajat, ostajat, myyjät, palveluntarjoajat, jälkikäsittelijät, välittäjät ja käyttäjät.

Toimintamalli edellyttää  myyntiä ja markkinointia tukevan tuote- ja palvelutiedon keskitettyä hallintajärjestelmää (PIM, Product Information Management). Siinä tärkeää osaa näyttelee EU-tasoinen tuotteiden elinkaarta seuraava digipassi (DPP).

Tuotetiedon hallintajärjestelmän avulla tiedot talletetaan tietokantaan, jossa niitä voidaan päivittää ja välittää eri kanaviin sekä asiakkaiden järjestelmiin rajapintoja hyödyntäen. Tiedonkulkua voidaan seurata lohkoketjujen avulla. Lohkoketjun data sisältää tietoa tapahtumista ja niihin liittyvistä ehdoista ja sopimuksista.

Kaikkiaan kierrätystaloutta voitaisiin edistää kehittämällä tuotekehitysprosessia, innovatiivisia liiketoimintamalleja, logistisia prosesseja,  toimintaverkoston yhteistyötä ja näihin liittyvää osaamista sekä tukemalla toimintaa poliittisin päätöksin. Toiminta edellyttää tiedolla johtamisen ekosysteemiä sovelluksineen, jossa ekologiset johtamismenetelmät ovat keskeisessä roolissa linkittyen myös julkishallinnon ja yrityksen strategiseen ajatteluun.     

Kaikkiaan monien toimijoiden yhteen saattaminen edellyttää siis kokonaisvaltaista yhteistä digitaalista markkinapaikkaa sekä siihen liittyviä toimintamalleja ja sopimuksia.

CEDIM-hanke edistämässä elektroniikan kiertotaloutta

CEDIM-hanke (Circular Economy Digital Marketplace) on Haaga-Helian koordinoima ja Uudenmaan liiton rahoittama kehittämishanke, jossa pilotoidaan kiertotalouden markkinapaikan käyttöä elektroniikkajätteelle.

CEDIM-hankkeen tärkeimpinä tavoitteina ovat  kiertotalouden digitaalisen markkinapaikan edellytysten ja mahdollisuuksien selvittäminen ja elektroniikan kiertotalouden markkinapaikan kehittäminen sekä lisääntynyt kiertotalousosaamisen kehittäminen ja tuki yhteistyössä Metropolian ja muiden yhteistyöyritysten kanssa.

Näin pyritään tehostamaan uusiokäytettävien laitteiden, varaosien ja elektroniikassa käytettyjen materiaalien kiertoa. Digitaalisen markkinapaikan kehittämisen perustana ovat digitaalisen markkinapaikan toimintaprosessien kuvaaminen ja tarvittavien tietojen määrittely sekä kattavien alusta- ja sovellus-ratkaisujen luominen.  

Lue lisää CEDIM-hankkeesta

Lue kiertotaloutta käsittelevä blogiteksti osa 1

Lähteet

Grafstrom, J. & Aasma, S. (2021) Breaking circular economy barriers. Journal of Cleaner Production,
Vol.10 April 2021, 126002.

Sitra (2015) The opportunities of a circular economy for Finland. Sitra Studies 100. Erweko, Helsinki 2015. ISBN 978-951-563-936-3.

Valtioneuvoston periaatepäätös kiertotalouden strategisesta ohjelmasta (2021).