Mistä tekijöistä ammatillisen koulutuksen arvostus ja laatu koostuvat? Laatua voi pohtia muun muassa organisaation laatukulttuurin ja tiedolla johtamisen näkökulmasta.

Viime aikoina on ilmestynyt tutkimuksia ja lehtijuttuja, joissa ammatillisen koulutuksen arvostus on ollut esillä. Selvityksissä on todettu, että ammatillista koulutusta arvostavat erityisesti ammatillisen koulutuksen opiskelijat. Entä millainen on ammatillisen koulutuksen johtajien näkemys asiaan? He kuitenkin lopulta vastuuta aina kantavat.

Ammatillisen koulutuksen johtajien näkemyksiä laadukkaaseen koulutukseen

Seuraavassa Virpi Lilja Lappiasta ja Matti Isokallio Sataedusta kertovat ammatillisen koulutuksen johtajien näkökulmasta ajatuksiaan koulutuksen arvostuksesta ja laadusta. He ovat olleet vahvasti mukana ammatillisen koulutuksen laatupalkintotyössä.

Lilja ja Isokallio tuovat esiin, että koko ikäluokan kouluttaminen on keskeinen lähtökohta. Mutta samalla tulee muistaa, että ammatillinen koulutus on myös asiantuntijoiden kouluttamista. Työn sanoittaminen ja työn ilmiöiden käsitteellinen hallinta ovat ammatillisen koulutuksen edellyttämissä töissä aivan olennaista. Koko ikäluokasta ollaan siis tekemässä asiantuntijoita. Tämä on arvokasta.

Asiantuntijoiden koulutus toteutuu yhteistyössä työelämän kanssa. Työelämän kehittämistehtävä kytkeytyy uusien työntekijöiden koulutuksen lisäksi olemassa olevan henkilöstön lisäkoulutukseen. Ammatillisen koulutuksen kautta opiskelijat siirtyvät paitsi työelämään, myös jatko-opintoihin. Suomessa ei ole koulutuksen pussin periä. Tässä on arvostuksen juuri ja laatu.

Koko ikäluokan kouluttaminen tarkoittaa myös erityisen tuen järjestelyiden toteuttamista. Ammatillisen koulutuksen yksi keskeinen tehtävä on eväiden antaminen hyvään elämään. Ammatillinen koulutus toimii syrjäytymisen ehkäisyn ja yhteiskuntarauhan puolesta.

Koulutusta ohjaavat rakenteet ja asenteet

Lilja ja Isokallio tähdentävät, että on tärkeää arvioida koulutukseen liittyviä rakenteellisia ja henkilökohtaisia asenteita, jotka vaikuttavat koulutuksen laatuun ja arvostukseen. Meillä on lukioiden ja ammatillisen koulutuksen duaalimalli, joka viestii erosta ja jakaantumisesta. Onneksi tätä ovat rikkomassa monet koulutuksen järjestäjät, jotka tarjoavat kumpaakin koulutusväylää. Voidaan myös pohtia, tukeeko yläkoulun opettajien ja ohjaajien lukio- ja yliopistoväylä ammatillisen koulutuksen tuntemista?

Toisinaan myös viranomaisohjaus suuntautuu koko kenttään, kun jossakin yksittäisessä kohdassa on laatuongelma. Sama ilmiö toistuu medioissa, jotka tulkitsevat yhden pisteen ongelman koko ammatillisen koulutuksen kentän ongelmaksi.

Laatuun kuuluu yhteistyö ja tutkiva kehittäminen

Laatukulttuuri on parhaimmillaan, kun se perustuu yhteistyössä tehtyyn joustavaan ja jatkuvaan parantamiseen, yhdessä toteutettavaan tutkivaan kehittämiseen. Tällaisessa kulttuurissa toimivilla on oikeus yrittää, erehtyä ja jopa epäonnistua. Oppimisen mahdollisuudet ovat siis kaikilla. Organisaatioiden yhteisesti sovituilla raja-arvoilla – ja nimenomaan arvoilla – varmistetaan, että toiminta pysyy perustehtävien raameissa. Laadukkaat strategiat näyttäytyvät jatkuvasti kehittyvänä toimintana, eivät valmiiksi kirjattuina, jalkautettavina lauseina.

Juttu on julkaistu Pedagogissa 1/2021. Haaga-Helia Pedagogi käsittelee ammatilliseen koulutukseen, opettajankoulutukseen ja opetukseen liittyviä teemoja. Lehteä julkaisee Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Toimituskuntana on opettajakorkeakoulun kehittämisryhmä ja päätoimittajana johtaja Jari Laukia.