Haaga-Helian Hungry for Finland –projekti julkaisi suomalaisen ruoan päivänä 4.9.2020 Suomen päivitetyn ruokamatkailustrategian. Sen laatimisessa on ollut mukana laaja joukko matkailu-, ravitsemus- ja elintarvikealan osaajia.

Kaikki matkailijat eivät vieraile museossa, eivät osallistu lumikenkäsafarille tai eivät esimerkiksi lähde kiertoajelulle – mutta jokainen matkailija syö. Useat matkailijat ovat entistä valveutuneempia ja haluavat nauttia ruokaelämyksistä vastuullisesti. Ruoan avulla luodaan muistoja kaikilla aisteilla ja vahvistetaan tiedollisia, emotionaalisia sekä fyysisiä muistikuvia. Ruokailu voidaan kokea mieleenpainuvimpana asiana matkalla.

Tiedostava, viisas ja turvallinen ruokamatkailu

Monet matkailijat ovat kiinnostuneita toimimaan vastuullisesti kotonaan, he haluavat toteuttaa samaa myös matkaillessaan: ”Do the right thing Ruokamatkailija haluaa edelleen kokea ”live like locals” -elämää.” Tämäntyylisessä matkailussa edistetään myös sitä, paikalliset perinteet säilyvät ja kohteen asukkaat tulevat huomioiduiksi.

Maat, alueet, matkailukohteet ja kokit haluavat tarjota yhä enemmän paikallisesti tuotettua ja myös eettisesti kestävää ruokaa. Hyviä esimerkkejä esim. hävikin minimoinnista ovat suomalaiset ravintolat Nolla ja Loop. Laurea amk:n Mission Zero Foodprint-hanke kehittää vähähävikkisyyteen ja ympäristöystävällisyyteen liittyen uusia ratkaisuja nimenomaan ravintola- ja ruokapalveluyrityksille.

Matkailussa näinä aikoina on tärkeää korostaa turvallisuutta ja sitä, että meille Suomeen on turvallista tulla. On hyvä kertoa siitä, miten meillä otetaan vastuuta koronaepidemiankin aikana, pidämme huolta esimerkiksi hygieniasta. Meillä on myös tilaa olla ja pitää turvavälejä. Ulkoilla pystyy mainiosti, metsässä ei tarvitse väistellä muita matkailijoita, mökkilomalla saa olla varsin rauhassa. Visit Finland on tehnyt informatiivisen neuvokkivideon turvallisesta ja koronavastuullisesta matkailusta Suomessa, maailman onnellisimmassa maassa.

Autenttisuus, paikallisuus osana vastuullisuutta

Ruoan rooli aidossa matkailukokemuksessa kasvaa. Matkailun autenttisuuden kaipuu ja etsintä jatkuvat vahvana. Autenttisuuteen liittyvät paikka, kulttuuri ja historia. Ne ovat usein myös tekijöitä, jotka vaalivat alueen säilymistä omaleimaisena.

Ruoalla on merkitystä kestävien destinaatioiden rakentamisessa. Ruokamatkailu mahdollistaa alueen autenttisuuden vaalimisen. Tämä on yhä useammalle matkailijalle tärkeä matkan osatekijä. Monet ruokamatkailijat ovat vastuullisia, ilmasto- ja ympäristösensitiivisiä kuluttajia. Autenttisuus ei sanana aukea sinällään, on olennaista, että siitä kerrotaan, mitä autenttisuus ja paikallisuus ovat missäkin kohteessa.

Muoniolainen matkailuyrittäjä, Jari Rossi Keimiön Koukkauksesta, kertoo tarinaa onnistuneesti yrityksensä taustoista ja vastuullisuudesta, Muonion kestävästä matkailusta, omasta näkökulmastaan. Yrityksen nimen historia on jo herkullinen: ”Ensimmäisenä piti saada yritykselle nimi, sitä piti miettiä monta päivää. Minä olen vähän semmonen että en tahdo pysyä siinä suunnitelulla reitillä, vaan mie haluan näyttää aina jotakin mielenkiintoista reitin ulkopuolelta. Minulla oli sellainen iskulause, että koukhataanpa tuolta. Aina koukhatiin ladulta umpiseen tai kesällä polulta johonkin ryteikköön.” Keimiön koukkaus oli yhdeksän parhaan ruokamatkailutuotteen joukossa Suomen ruokamatkailukilpailussa vuonna 2019.

Suomalaista ruokamatkailua vastuullisesti

Vastuullisuus on puettu ruokamatkailustrategiassa konkreettisiksi tavoitteiksi:
1.Ruokamatkailutoimijat toimivat vastuullisten periaatteiden mukaisesti
2.Ruokamatkailu hyödyntää paikallisuutta niin raaka-aineiden hankinnassa, työvoimassa, alihankinnoissa, kulttuuriperinteissä kuin tarinoissakin
3.Vastuullisuus tuodaan harkitusti esille markkinoinnissa ja viestinnässä

Strategiassa on laadittu konkreettiset tekemiset ja vastuut. Niistä voit vastuullisuudenkin osalta lukea Ruokamatkailustaregiasta 2020-2028. Yhdessä Visit Finlandin ja Haaga-Helia amk:n Hungry for Finland -projektin laatimissa ruokamatkailun konkreettisissa tuotesuosituksissa on myös vastuullisuus huomioitu painokkaasti. Ne ovat oiva työkalu ruokamatkailuyrittäjälle ja muille ruokamatkailun kehittäjille.

Vastuullisuuden ulottuvuuksia –muitakin kuin ympäristövastuu

Ruokamatkailu on lähtökohtaisesti vastuullista toimintaa. Se edistää parhaimmillaan sosiokulttuurista, taloudellista ja ympäristöllistä vastuuta Suomalainen puhdas luonto tarjoaa vastuullisen kasvupohjan niin villiruoalle kuin ruokatuotannolle sekä elämykselliset puitteet matkailijoiden osallistumiselle raaka-aineiden hankintaan ja ruoan nauttimiseen. Ympäristönäkökulma sisältää ruoan tuotantoketjun vastuullisuuden, logistiikan ja ostojen hankinnan, hiilijalanjälki huomioiden. Monesti toiminta jää vielä ympäristönäkökulman tasolle, se on hyvä lähtökohta, mutta vastuullinen toiminta on paljon muutakin.

Sosiokulttuurinen vastuullisuus näkyy mm. siten, että ruokamatkailussa käytetään lähiruokaa ja paikallisia raaka-aineita sekä hyödynnetään paikalliskulttuuria, perinteitä ja tarinoita. Sosiaalista vastuullisuutta on mm. yritysten henkilöstöpolitiikka sisältäen sesonkityöläisten (kokit ja tarjoilijat) reilun palkkauksen, työntekijöiden kohtelun, pyrkimisen pois sesonkityövoimasta kohti vakituista työvoimaa ja kouluttamalla mahdollisuuksien mukaan paikallista työvoimaa yritysten tarpeisiin.

Taloudellisesti vastuullinen toiminta on mm. kannattavaa ja alueelle saadaan lisää matkailutuloja. Paikallistaloutta vahvistetaan käyttämällä paikallisia ruokatuotteita, raaka-aineita, alihankkijoita ja työvoimaa, mahdollisuuksien mukaan. Ruokamatkailua kehittämällä voidaan luoda tarjontaa ja kysyntää ja sitä kautta saada matkailutuloa vilkkaimman matkailusesongin ulkopuolisille ajoille.

Matkailuyrityksille ja matkailijoille kättä pidempää

Visit Finland ja Sustainable Travel Finland -kehittämisohjelma ja sertifiointi tarjoavat matkailualueille ja -yrityksille työkaluja kestävän kehityksen ja vastuullisuuden edistämiseen. Sertifikaatti vakuuttaa kansainvälisen matkanjärjestäjän ja asiakkaan yrityksen vastuullisesta toiminnasta. Ensimmäiset matkailuyritykset ovat saaneet jo sertifioinnin.

Visit Saimaa on puolestaan laatinut matkailijalle vastuullisoppaan. On hyvä auttaa matkailijoita toimimaan kestävällä tavalla, huomioimaan toimintansa seurauksia hyvässä hengessä kannustaen. Oppaassa on hauska ote, siinä ei kielletä, vaan annetaan lupa tehdä erilaisia asioita: on lupa katsella, on lupa liikkua, on lupa tunnelmoida, lupa säästää, lupa pihtailla, lupa kyläillä, lupa varoa jne. Ruokamatkailun näkökulmasta on lupa suosia esim. lähituottajien tuotteita maistellen paikallisia makuja. On lupa herkutella maistuvaa ja tuoretta sesonkiruokaa.

Ymmärrettävää näkökulmaa vastuullisuuteen

Vastuullisuuden kehittäminen matkailussa vaatii yrittäjiltä ja matkailun kehittäjiltä naiivin, natiivin ja narratiivisen (tarinallisen) lähestymistavan. Naiivi tarkastelee vastuullisuusasioita rohkeasti, luovasti ja perinteisestä poiketen. Natiivi tarkastelutapa ymmärtää syitä käyttäytymiselle ja motivoi niin työntekijöitä, paikallisia asukkaita kuin matkailijoita.

Vastuullisuusviestintään voi ottaa narratiivisen, tarinallisen lähestymistavan kuvien ja tarinoiden avulla, jotka jäävät mieleen – tekevät pysyviä muistijälkiä. Instock on yritys Alankomaissa, joka toimii ravintolana, ruoan ja juomien myyjänä, järjestää tilaisuuksia jne. Heillä on hauska tapa kertoa vastuullisuudestaan visuaalisesti ja tarinan kautta. Toimintaperiaate on kerrottu yksinkertaisesti ja houkuttelevasti kuluttajankin näkökulmasta.

Hyödynnetyt lähteet

• Hävikkiravintola Loop. Ravintolan kotisivut.
• Keimiön Koukkaus. Yrityksen kotisivut.
• Laurea amk. Mission Zero Foodprint- hanke.
• Melissen, F. & Sauer, L. 2019. Improving sustainability in the hospitality industry. Hospitality essentials series. Routledge
• Ravintola Nolla. Ravintolan, baarin ja mikropanimon kotisivut.
• Samoma Oy 2020. Vastuullisuuden synonyymi on viisaus.
• Visit Finland 2020. Sustainable Travel Destinations and Companies in Finland.
• Visit Saimaa 2020. Saimaan vastuullisuusopas matkailijalle.
• Visit Saimaa. Vastuullisuus.

Valokuvat: Tiina Arponen ja Visit Finland Elina Manninen