Haaga-Helian, Metropolian ja Laurean yhteinen SUN-hanke auttaa yrittäjiä kriisitilanteessa tarjoamalla maksutonta koulutusta ja valmennusta. Kutsuin haastatteluun SUN-hankkeen tukijaorganisaatioiden edustajat, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n koulutuspoliittisen asiantuntijan Minna Halmetojan ja Suomen matkailualan liitto SMAL ry:n toimitusjohtajan Heli Mäki-Fräntin.

Vastuullisuus on kriisin keskellä

Halmetoja ja Mäki-Fränti näkevät, että matkailun sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus ovat erityisesti korostuneet kriisiaikana. Alan etujärjestöinä MaRa ry. ja SMAL ry. ovat peräänkuuluttaneet päättäjien vastuuta ja taloudellista tukea alalle, sillä itsestään tilanne ei voi ratketa. Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä työllistäjä tarjoten noin 142 tuhannelle ihmiselle elannon Suomessa. Matkailu nivoutuu moneen, joten alan kärsiminen tuo kerrannaisvaikutuksia myös monille muille aloille.

Voiko kriisistä löytyä hyviäkin asioita?

Haastattelussa on rohkaisevaa kuulla, että kaikesta huolimatta pandemia on tuonut myös positiivisia vaikutuksia matkailu- ja ravintola-alan vastuullisuudelle. Positiivisia ilmiöitä ovat olleet ehdottomasti kotimaan matkailun lisääntyminen ja asenteiden muutos.

– Ihmiset ovat löytäneet lähiympäristönsä ja kotimaansa aivan eri tavalla, Mäki-Fränti toteaa.

Viime kesänä todistettiin aitoa kotimaan matkailun innostusta; esimerkiksi Saariston rengastien ja kansallispuistojen suosiosta raportoitiin, ja retkeilytarvikkeet menivät kuumille kiville. Erilaiset vähäpäästöiset kulkumuodot, kuten pyöräily ja patikointi, ovat kasvattaneet suosiota, ja matkailijat ovat heränneet myös tarkastelemaan omaa matkailukäyttäytymistään ja asenteitaan vastuullisuuden näkökulmasta.

Halmetoja lisää, että positiivista vaikeassa tilanteessa on ollut yritysten toiminta: Vaikka monilla ei ole tällä hetkellä liiketoimintaa, irtisanomisia pyritään välttämään viimeiseen asti. Yritykset haluavat pitää kiinni työntekijöistään ja huolta henkilöstön hyvinvoinnista. Kriisi on ollut maailmanlaajuinen, eikä riippuvainen yrityksen toiminnasta, joten tilanne tuo myös ihmisiä yhteen ja yhteishenki on jopa kasvanut. Alalla on jaettu parhaita käytänteitä ja saatu tietoa myös kansainvälisiltä toimijoilta. Mäki-Fränti kertookin, että eri maiden matkatoimistot ovat jakaneet tietoa kriisitilanteesta ja kohteiden ajankohtaisia uutisia toisilleen.

Kriisitilanne on pysäyttänyt monet yritykset myös pohtimaan omaa toimintaansa ja strategiaansa. Uusia innovaatioita on syntynyt, ja tuotteita sekä palvelukonsepteja on uudistettu. Pandemian myötä matkailijavirtojen hallinnasta ja ympärivuotisuuden kehittämisestä on tullut entistä tärkeämpää, mikä voi tarjota ratkaisuja myös liikaturismin haasteisiin tulevaisuudessa.

Miten vastuullisen toiminnan kehittäminen jatkuu kriisiaikana?

Matkailualan shokkitila on jatkunut jo yli puoli vuotta, ja suurin osa monen yrityksen arjesta menee taisteluun liiketoiminnan pystyssä pysymiseen. Mäki-Fränti toteaa, että esimerkiksi ympäristövastuusta ollaan enemmän kiinnostuneita talouden nousukausilla. Valitettavasti laskukausilla ja kriisitilanteissa ympäristövastuun kehittäminen jää monesti muiden asioiden jalkoihin. Halmetoja kuitenkin korostaa, että Suomi on silti edelläkävijä vastuullisuus- ja turvallisuusosaamisessa. Nyt tätä osaamista on vielä hiottu ja sanallistettu voimakkaammin asiakkaille. Viestinnän rooli on ehdottomasti entistä tärkeämmässä osassa vastuullista liiketoimintaa.

Keväällä ilmeni selkeästi myös kiinnostusta yrittäjien keskuudessa kouluttautua vastuullisuuden saralla. Halmetoja näkeekin, että vastuullisuuden osaamiselle tulee entistä enemmän käyttöä ja tarvetta tulevaisuudessa.

– Kestävä kehitys on ehdoton edellytys koko toiminnalle, jos matkailuala ei ole kestävällä pohjalla, niin sillä ei ole tulevaisuutta, Mäki-Fränti summaa.

Oppilaitoksen vastuulla on toivon ylläpitäminen ja eri osapuolien tuominen samaan pöytään

Kolmen korkeakoulun yhteinen SUN-hanke auttaa matkailu- ja ravintola-alan yrittäjiä kriisitilanteessa tarjoamalla maksutonta koulutusta ja valmennusta. Halmetoja ja Mäki-Fränti näkevät toimialan kouluttajat tärkeässä roolissa. Oppilaitosten vastuulla on olla kartalla siitä, mitä alalla ja maailmalla tapahtuu, jotta koulutuksen sisältö on ajan ja tarpeen mukaista.

– Velvollisuus kannustaa ja pitää toivoa yllä, Halmetoja lisää tärkeän näkökulman korkeakoulun vastuusta.

Kouluttajilla on merkittävä rooli luoda uskoa alan yrittäjille ja alalle hakeutuville. Mäki-Fränti toteaa, että monilla on huoli siitä, minkälaisen kolauksen matkailuala kokee ja lähtevätkö parhaat tekijät pois.

Haastateltavat uskovat vahvasti, että matkailuala tulee toipumaan, sillä ihmisten halu liikkua ja matkustaa ei ole kadonnut. Kysymys onkin enemmän siitä, milloin kriisi päättyy. SUN-hanke on hieno esimerkki siitä, kuinka koulutusorganisaatiot tekevät yhteistyötä alan yritysten ja etujärjestöjen kanssa. Yhteistyö on kriisitilanteissa ensisijaisen arvokasta ja myös vastuullisuuden perimmäisiä ajatuksia.

SUN-hanketta 1.6.2020-28.2.2021 koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja sitä tukevat Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ja Suomen matkailualan liitto SMAL ry. Mukana on myös Haaga-Helian yrittäjyysohjelma StartUp School. Hanketta rahoittaa Uudenmaan liitto.