Olimme SUCSESS-hankkeen kokous- ja seminaarimatkalla Johannesburgissa. Kaupunki osoittautui mielenkiintoiseksi kohteeksi, mutta infrastruktuurin ja kestävyyden kannalta haasteelliseksi työmatkakaupungiksi. Vaikka majoitus oli kohtuuhintaista ja ruoka hyvää, liikematkailijan valinnanmahdollisuudet olivat rajoitettuja ja vihreät arvotkin viskattiin sivuun.

Toimistotorneja ja rotusorron jälkiä

Johannesburg on Etelä-Afrikan varakkaimman provinssin Gautengin suurin kaupunki, jossa on asukkaita enemmän kuin koko Suomessa. Johannesburg esiintyy harvoin meillä uutisissa, korkeintaan rikollisuuden, politiikan tai urheilun ansiosta. Viimeksi uutiskynnys ylittyi kymmeniä ihmishenkiä vaatineen talopalon takia ja BRICS-kokouksen myötä. Etelä-Afrikka kuuluu BRICS-maihin, joita ovat myös Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina sekä pian liuta muita maita, jotka aikovat olla vastavoimana Yhdysvaltojen vetämälle läntiselle liittoumalle.

Kultakaivosten myötä 1800-luvun lopussa kaupungiksi kehittynyt Johannesburg on nykyään Afrikan mantereen tärkeimpiä finanssikeskuksia ja liikematkustuskaupunkeja. SUCSESS-hankkeen partnerimme Johannesburgin yliopiston School of Tourism and Hospitality on maanosan parhain alansa oppilaitos. Kaupunkikuvassa yli 50 000 opiskelijan yliopiston rakennukset näkyvät monin paikoin, samoin korkeat toimistotornit ja eriytyneet asuinalueet.

Rotusorron jäljet ovat yhä läsnä Johannesburgissa. Ennen vain valkoisille kuuluneet varakkaiden asuinalueet ovat muurien ja piikkilanka-aitojen ympäröimiä. Entiset mustien alueet ovat vaatimattomia, vieläkin osittain hökkelimäisiä, township-kaupunkialueita, joista Soweto on kuuluisin. Siellä asuivat aikoinaan myös maan tärkeät sankarit Nelson Mandela ja Desmond Tutu. Nyt heidän kotinsa ovat turistinähtävyyksiä, joihin liikematkailijankin kannattaa tutustua.

Ympäristöongelmia ja sähkökriisi

Johannesburgissa on paljon raskasta teollisuutta ja kaivostoimintaa, jotka vaikuttavat heikentävästi ilmanlaatuun. Suurin osa energiasta tuotetaan kivihiilellä, ja Johannesburg esiintyy usein maailman pahimmin saastuneiden kaupunkien listoilla. Huono ilmanlaatu ei kuitenkaan vaikuta matkailukokemukseen, koska kaupungissa ei juurikaan vietetä aikaa ulkosalla tai liikuta jalkaisin. Johannesburgissa ei ole lainkaan julkista liikennettä, vaan kaikki liikkuvat omilla autoillaan tai minibusseilla huonontaen entisestään ilmanlaatua.

Kaupunkia riivaa lisäksi krooninen vesi- ja sähköpula. Hotellissa ei ollut havaintojemme mukaan ollut käytössä kuitenkaan mitään vedensäästöön liittyviä ohjeistuksia tai järjestelmiä. Lisäksi hotellimme yhteydessä oli vettä ahmiva golfkenttä. Kiertävät sähkökatkot (load shedding) ovat jokapäiväisiä ja ne voivat keskeyttää kokoukset ja konferenssiesitykset sekä sammuttaa liikennevalot. Tällöin liikenne ruuhkautuu ja kaikkien elämä vaikeutuu.

Kokouspaikoissamme konferenssihotellissa ja Johannesburgin yliopistolla sähkökatkot eivät pahemmin haitanneet, sillä generaattorit tulivat melko nopeasti apuun tuottamaan tarvittavaa sähköä. Nyt ymmärrämme kuitenkin paremmin, miksi eteläafrikkalaiset partnerimme usein kärsivät “huonosta netistä”.

Ympäristökuormitusta lisää myös se, että Etelä-Afrikassa syödään erittäin paljon lihaa. Partnerimme Etelä-Afrikassa ovat jo oppineet, että varsinkin eurooppalaiset naiset syövät vain vähän punaista lihaa, ja osaavat tarjota myös kasvisvaihtoehtoja. Kuitenkin valtavissa buffeteissa kauhistelimme ruokahävikin määrää kaupungissa, jonka monessa osassa nähdään nälkää. Mielenkiintoista on myös, että verrattain köyhässä maassa lihavuus on kasvava ongelma. Etelä-Afrikassa epäterveellinen ruoka on edullisinta, kuten Yhdysvalloissakin.

Rikollisuutta ja liikkumishaasteita

Johannesburgin rikollisuuslukemat ovat maailman huippua. Ulkoministeriön matkustustiedotteessa kehotetaankin noudattamaan erityistä varovaisuutta ja valppautta. Ryöstöt ja varkaudet ovat yleisiä. Suomalaista liikematkailijaa stressaa varsinkin se, että on mahdotonta lähetä tutustumaan kaupunkiin kävellen. Kaikki lyhyetkin matkat tehdään aina autolla. Ainoastaan isoissa kauppakeskuksissa (ja golfkentällä iltaruskon aikaan!) voi kävellä pelkäämättä. Turisti kännykkä kädessään seuraamassa Google Mapsin ohjeistuksia on kutsuva kohde rikollisille. Etukäteen varatut kyydit tai Uber-sovellus ovat Johannesburgissa välttämättömiä. Pimeään aikaan liikkumista autollakin tulee välttää.

Myös paikalliset suosivat valoisaa aikaa. Aamulla herätään aikaisin auringon noustessa ja kaupunki hiljenee auringon laskiessa kuuden aikaan illalla. Työmatkalaista auttaa se, että Etelä-Afrikan aika eroaa korkeintaan tunnilla Suomen ajasta. Pelkät lentomatkat Johannesburgiin, Afrikan mantereen eteläosaan, maapallon toiselle puolelle, ovat kuitenkin pitkät, joten matkantekoon kannattaa suhtautua kunnioituksella. Johannesburgissa on vaikea saada ympäristövaikutukset alas, mutta suurin hiilijalanjälki tulee pitkistä lennoista.

Matkailu avartaa ja avaa silmiä, ilman muuta. Matkoista sanotaan myös, että niiden jälkeen osaa taas arvostaa monia itsestäänselvyyksiä kotona. Niitä ovat Johannesburgin työmatkan jälkeen täällä meillä Suomessa ainakin raikas ilma, puhdas juomavesi, turvallisuus, kävelymahdollisuudet ja toimiva infrastruktuuri.