Siirry sisältöön
Vastuullisuus
Mikä estää yrityksiä ja organisaatioita toimimasta vastuullisesti?

Edelläkävijäyritykset toimivat vastuullisesti jo ennen yritysvastuulain voimaantuloa ja mitä ilmeisemmin ne myös selviävät voittajina asiakkaiden osalta, kirjoittaa Heidi Kock.

Julkaistu : 29.10.2020

Vastuullisuudesta puhutaan usein termein yritysvastuu, yhteiskuntavastuu, vastuullinen yritys ja vastuullinen liiketoiminta. Ne tarkoittavat kuitenkin samaa asiaa – yrityksen tai organisaation vastuuseen sen sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristövaikutuksista. Vastuullisessa yritystoiminnassa huomioidaan yrityksen suorat ja epäsuorat vaikutukset yhteiskuntaan. Yhteiskuntavastuu on terminä yleisempi esimerkiksi julkisten organisaatioiden käytössä.

Sitran (2013) tilaaman tutkimuksen mukaan yritysten kestävyys oli pitkään maineen säilyttämiseen keskittyvää yritysvastuuraportointia, mutta megatrendit ovat haastaneet yritykset strategiseen ketteryyteen, jossa vastuullisuus nivoutuu oleellisesti liiketoiminnan motiiveihin, tekemiseen ja tuottoihin. Tutkimuksessa haastateltujen 20 vastuullisuuden edelläkävijyyttä edustavan pk-yrityksen joukosta erottui kolme vastuullisuusstrategiaa: riskienvälttäminen, kustannustehokkuus ja erottautuminen.

Perinteisin vastuullisuuden strategioista on riskienvälttämisstrategia. Useimmiten se on yrityksen reaktio ulkoa tulleeseen kritiikkiin tai uhkaan tällaisesta kritiikistä kuluttajilta, sijoittajilta tai ostajilta. Kustannustehokkuusstrategia tarkoittaa luonnon- ja henkilöstöresurssien viisaamman käytön myötä tehostuvaa tuotantoa ja sitä kautta syntyviä kustannussäästöjä. Erottautumisstrategia puolestaan lähtee yrityksen tarpeesta erottautua tuotteillaan kilpailijoista. Usein erottautumisstrategiaa toteuttavat yritykset muokkaavat kuluttajien tarpeita ja edelleen yritysten toimintaympäristöjä. Vastuullisuutta voi siis toteuttaa monista lähtökohdista ja useilla tavoilla. Pisimmällä olevat yritykset toteuttavat useaa strategiaa ja vastuullisuus on aito osa niiden toimintaa.

Mikä sitten on hidasteena yritysten ja organisaatioiden vastuulliselle toiminnalle? Sitran raportin mukaan Suomen toimintaympäristöstä löytyy muutama selittävä tekijä. Ensinnäkin, Suomessa uskotaan lainsäädännön voimaan. Kun vastuullisuuteen ei velvoiteta lailla, vastuullisuus perustuu jokaisen omaan harkintaan. Suomessa on sittemmin tehty selvitys yritysvastuulaista ja lainsäädäntö etenee. Samoin on käymässä EU-tasolla. Toiseksi, suomalaiset yritykset toimivat pääasiassa btb-markkinoilla, jossa kuluttajilta tulevat paineet eivät kohdistu yhtä nopeasti yrityksiin kuin btc-markkinoilla toimiviin yrityksiin. Kolmanneksi, työntekijät eivät ole Suomessa perinteisesti merkittäviä yritysten omistajia eikä heitä ole yritysten hallituksissa. Joissain muissa maissa työntekijöiden vaikutus yritysten päätöksentekoon näkyy vahvemmin.

Julkisella sektorilla voi olla merkittävä rooli yritysten toiminnan ohjaamisessa ja tukemisessa. Julkinen sektori pystyy halutessaan ohjaamaan yrityksiä toimimaan vastuullisemmin esimerkiksi huomioimalla tuotantoketjujen vastuullisuuden julkisissa hankintapyynnöissä sekä painottamalla rahoituspäätöksissä rahoitettavan yrityksen vastuullisuutta. Edelläkävijäyritykset toimivat vastuullisesti jo ennen yritysvastuulain voimaantuloa ja mitä ilmeisemmin ne myös selviävät voittajina asiakkaiden osalta. Yhä suurempi joukko asiakkaita valitsee vastuullisen yrityksen tai tuotteen. Timo Hämäläisen (2013) mallin mukaan kestävän yhteiskunnan pohjan muodostaa kestävä luonnonvarojen käyttö ja sitä tukee monitoimijainen liiketoimintaekosysteemi, jossa yksityinen ja julkinen sektori ruokkivat toisensa parhaita puolia.

Haaga-Helia huomioi vastuullisuuden omassa toiminnassaan kattavasti. Olemme korkeakouluna sitoutuneet olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Haaga-Helia on myös Suomen ensimmäisenä ammattikorkeakouluna allekirjoittanut YK:n alaisen, liiketalouden kouluttajille suunnatun Principles for Responsible Management Education -julistuksen (PREM). Tavoitteemme on, että kaikki Haaga-Heliasta valmistuvat ammattilaiset ymmärtävät vastuullisen liiketoiminnan merkityksen yrityksen sekä yhteiskunnan arvon luojana ja osaavat työssään toimia kestävän kansainvälisen talouden puolesta. Haaga-Heliassa voi myös opiskella syventävän kokonaisuuden vastuullisesta liiketoiminnasta.

Happy Haaga-Helia -ohjelma pureutuu sosiaaliseen vastuuseen ja erityisesti työ- ja opiskelijahyvinvoinnin tilaan. Olemme sitoutuneet ehkäisemään syrjintää sekä kehittämään monimuotoisuutta ja osana sitä allekirjoittaneet FIBS ry:n monimuotoisuussitoumuksen.

Vastuullisesti toimivan korkeakoulun vaikutus ympäristöönsä on laaja. Toimimalla esimerkillisesti ja paikoin myös edelläkävijänä viestimme ympäristöömme vastuullisuuden tärkeydestä sekä jokaisen mahdollisuudesta toimia vastuullisesti.

Lähteet

  • Hämäläinen, T. (2013). Towards a sustainable well-being society: Building blocks for a new socio-economic model. Sitra, Helsinki
  • Strateginen vastuullisuus. 20 esimerkkiä keskisuurista yrityksistä. (2013). Sitra, Helsinki.