Sitran megatrendeissä on tunnistettu kolme keskeistä näkökulmaa, joita tulevaisuuden työelämää ajatellen on hyvä huomioida: työelämän monipuolisuus, vaihtoehdottomuus ja muutosten moninaisuus (Dufva, Solovjew-Wartiovaara & Vataja 2021). Ei ole olemassa vain yhtä tulevaisuutta, joten se mikä mielletään työksi nyt ei ehkä enää tulevaisuudessa sitä ole.

Muutosta tapahtuu monella tasolla. Tulevaisuus on tuntematon, mutta muotoiluajattelun avulla voidaan tunnistaa kehitystarpeita ja kehittää osaamista ennakoivasti muuttuvan toimintaympäristön mukana.

Oman osaamisen kehittämisen ennakointi tuo parempaa kyvykkyyttä kohtaamaan työelämän muutokset

Aiemmin työurat olivat pitkiä ja urapolkuja rakennettiin saman organisaation palveluksessa vuosien ajan. Tulevaisuuden työelämä edellyttää kuitenkin vahvemmin kykyä kehittää omaa osaamistaan jatkuvasti muuttuvan toimintaympäristön mukana. Tulevaisuuden työelämässä pärjäävät todennäköisesti parhaiten ne, joilla on halu haastaa omaa osaamistaan, mutta myös kyky tunnistaa ennakoivasti uusia mahdollisuuksia työn tulevaisuuksissa.

Tulevaisuuden työelämässä muutoskyvykkyys ja valmius jatkuvaan oppimiseen sekä osaamisen kehittämiseen korostuvat (Harari 2022). Digitaalisuus ja uusien teknologioiden hyödyntäminen luovat kyllä uusia työtehtäviä ja ammatteja, mutta niiden ennalta hahmottaminen saattaa olla haasteellista. Työnkuvien ja toimintaympäristöjen muuttuessa osaaminen ja ennakoiva kehittämistyö ovat hyödyksi, sillä välttämättä niitä taitoja, joita tulevaisuuden työelämässä vaaditaan ei ole vielä edes olemassa.

Muotoiluajattelu auttaa löytämään kehittymistarpeet ja sopivat oppimispolut

Palvelumuotoilu on ennakoivaa yhteiskehittämistä, jossa lähtökohtana ovat osallisuus ja aito ymmärrys tulevaisuuden tarpeista sekä niiden lähtökohdista. Esimerkiksi ihmisten liikkumista palvelevien työtehtävien tilalle saattaa tulla toisenlaisia henkilöammatteja, kun uudet teknologiat automatisoivat liikennettä (Kukkonen 2017).

Työn muuttuessa keskiöön nousevat ennen kaikkea empatiakyky ja aito ymmärrys niin työntekijöistä, palvelun käyttäjästä ja heidän tarpeistaan. Huomiota tulisikin kohdistaa ihmisten ja työyhteisöjen osaamisen kehittämiseen ja voimavarojen vahvistamiseen. Kaikki tämä on oleellista ja toteutuu muotoiluprosessissa.

Tulevaisuuden työelämässä korostuvat myös metataidot, joita ovat esim. oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen, itsensä johtaminen ja yhteistyötaidot. Muotoiluajattelun avulla metataitoja voidaan kehittää vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeita.

Alkuun on tärkeää ymmärtää omat voimavarat ja kehittymisen tarve, jotta osaa suhteuttaa ne tulevaisuuden ja muutoksen asettamiin vaatimuksiin. Ymmärrys lähtötilanteesta, eli siitä, mitä nyt osaan ja miten tämä osaamiseni vastaa työelämän tarpeita, on tärkeää. Muotoiluajattelussakin lähtötilanteen ymmärtäminen on tärkeää.

Muotoiluajattelun avulla voi oman osaamisensa heijastaa työelämän tarpeisiin, ja siten tunnistaa kehitystarpeita ja niiden täyttämiseen tarvittavat oppimispolut.

Editointi: Marianne Wegmüller

Kuva: Haaga-Helia