Siirtyessäni 2000-luvun alkupuolella yliopistosta ammattikorkeakoulun palvelukseen merkittävin havaitsemani ero oli se, että yliopistossa opettajat opettivat tutkimaansa, kun taas ammattikorkeakoulussa opetettiin pääasiassa sitä, mitä muut olivat aiemmin tutkineet.

Tutkimusresurssipula yliopistossa 1980- ja 1990 –lukujen taitteessa oli johtanut kaupallisen tutkimusyhteistyön aloittamiseen eli ns. soveltavaan palvelututkimukseen. Yhteistyökumppanit vaativat tiedon soveltamista ja tulkintaa käytäntöön.

Suunnittelun pohjana tuore tutkittu tieto

Haaga-Helian Vierumäen yksikön tutkimustoiminta oli vähäistä. Siitä huolimatta rakensimme opetussuunnitelman vuonna 2008 aloitetulle liikunta-alan ensimmäiselle ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle kansainvälisen tutkimusyhteistyön pohjalle.

Tutkimustietoa alan osaamistarpeista me keräsimme liikunta-alan tulevaisuuden tekijöiltä. Näin varmistimme sisällöllisen edelläkävijyyden, hyvän koulutuskysynnän ja erinomaisen, lähes aina 100 prosenttisen läpivirtauksen vuosiksi eteenpäin.

Kaupallinen tutkimusyhteistyö kehittyi Sport Business Schoolin (SBS) Vierumäelle perustamisen myötä noin 10 vuotta sitten. Huippu-urheilussa tutkimus- ja kehitystyö on menestyksen välttämätön edellytys.

Muilla liikuntakulttuurin osa-alueilla tietoa hyödynnetään liian vähän. Tiedon vähäistä käyttöä perustellaan mm. osaamis-, resurssi-, aika- ja henkilöstöpulalla, tiedon soveltamisvaikeuksilla, informaatiojärjestelmien kalleudella, epävarmuudella tietoon investoimisen hyödyistä, ”me kyllä tiedämme” ‐asenteella”, käyttökelpoisen datan puuttumisella, vaikeuksilla integroida tietoa strategiseen kehitystyöhön ja jopa sillä, että suomalaiset liikuntaorganisaatiot ovat aatteellisia, voittoa tuottamattomia yhteisöjä.

Syyt ovat tekosyitä ja ne, jotka tutkittua tietoa hyödyntävät, yleensä menestyvät.

Tutkimamme tieto on mahdollistanut mm. faktoihin perustuvaa päätöksentekoa ja strategista suunnittelua sekä tuotteiden ja palvelujen kehittelyä. Tuoreen tutkitun tiedon avulla kumppanimme ovat oppineet ymmärtämään aiempaa paremmin sisäistä ja ulkoista toimintaympäristöään. Tieto on tuottanut kilpailuetuja ja auttanut organisaatioita ymmärtämään potentiaalinsa, resurssinsa, kykynsä ja osaamisensa. Tieto auttaa maksimoimaan hyödyt ja minimoimaan merkittävät haitat ja negatiiviset tekijät.

Tutkittu tieto auttaa kehittymisessä hyvästä erinomaiseen

Parhaimmillaan tutkitun tiedon avulla olemme oman koulutustoiminnan kehittämisen ohella voineet edistää

• erilaisia kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyökumppanuuksia,
• parhaiden mahdollisten tutkimus- ja koulutusasiantuntijoiden rekrytointia,
• yhteiskuntasuhteita,
• resurssien hankintaa ja 
• koulutukseen liittyvää viestintää ja markkinointia.   

Näin olemme laajasti omalta osaltamme lisänneet ammattikorkeakoulun yhteiskunnallista merkitystä.

Tutkittujen vahvuuksien ja kilpailuetujen edelleen kehittäminen johtaa hyvään, haasteelliseen työilmapiiriin ja menestykseen. Liian usein tutkimustieto johtaa siihen, että vahvuuksiin keskittymisen sijaan korostetaan virheitä ja ongelmia. Niiden korjaaminen ei kuitenkaan johda koskaan edelläkävijyyteen.

Myös koulutussuunnittelun tulee nojata tuoreeseen, alakohtaiseen tutkimustietoon. Näin voimme vastata työ- ja koulutusmarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin, mallintaa ja ennustaa tulevaa ja löytää tekijöitä, joiden avulla on mahdollista saavuttaa erilaisia kilpailuetuja. Kumppaneiden näkökulmasta soveltamiskelpoista tietoa tuottava puhuu samaa kieltä jatkuvaa tuotekehittelyä tekevän tai tutkimustietoa hyödyntävän yrittäjän kanssa. Tiedon tuottaminen voi johtaa pitkäaikaisiin asiakkuuksiin.

Tutkittu tieto vahvistaa asiantuntijuutta

Opiskelijat arvostavat uusia, kiinnostavia asioita, edelläkävijyyttä ja korkeaa ammattitaitoa, joita opettajan oma tutkimustyö ja tietotuotanto edistävät. Lisäksi tuore tutkimustieto tuo uskottavuutta. Hiukankin vanha tieto saattaa asettaa opettajan ammattitaidon nykyvälineitä helposti ja nopeasti käyttävien opiskelijoiden arvostelulle alttiiksi.

Opettajanäkökulmasta oma tutkittu tieto lisää työn merkityksellisyyttä, omaa ammattiylpeyttä ja asiantuntijuutta, mikä auttaa kansainvälisten suhteiden luomisessa ja kehittämisessä. Liikunta-alan asiantuntijuuden kehittämiseksi on välttämätöntä tutustua oman alan tutkijoihin maailmalla sekä hakeutua kansainvälisen tiedeyhteisön aktiiviseksi jäseneksi. Suomalaiset liikuntatiedeympyrät ja –markkinat ovat pienet.

Tiedon tuottaminen on erittäin mielenkiintoista ja antoisaa. Tiedon soveltaminen on parhaimmillaan merkityksellistä. Tutkimustyötä tekevälle saattaa hetkittäin jopa syntyä tunne siitä, että tietää jostain asiasta muita enemmän. Itselleni se oli pienen maailman parantamisideaalini ohella se uuden, hyödyllisen tiedon tuottamiseen koukuttava tekijä lähes 40 vuotta sitten.