Siirry sisältöön
Tutkittu tieto
Mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria

Tutkitulla tiedolla on merkittävä rooli ammattimaisessa päätöksenteossa. Siksi on tärkeää, että tieteellisen tiedon kansantajuistamiseen kiinnitetään huomiota, kirjoittavat Ari Alamäki ja Altti Lagstedt.

Julkaistu : 06.05.2021

Akateemisissa piireissä on sanonta ”mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria”. Miksi sitten teoriaa käytetään niin vähän tehtäessä päätöksiä niin liike-elämässä kuin julkisin verovaroin rahoitetuissa organisaatioissa? Tutkitulla tiedolla on tärkeä rooli ammattimaisessa päätöksenteossa, jossa seuraukset voivat olla inhimillisesti tai taloudellisesti mitattuna hyvinkin suuria.

Tieteellinen tutkimus voidaan jakaa karkeasti perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen. Perustutkimus keskittyy löytämään lainalaisuuksia, säännönmukaisuuksia tai ristiriitoja aikaisemmin tuotetun tiedon väliltä. Luonnontieteiden ja psykologian perustutkimus ovat tästä hyvä esimerkki. Soveltava tutkimus, kuten kauppatieteet, kasvatustieteet tai tekniset tieteet hyödyntävät perustutkimuksen tuloksia ja tutkivat esimerkiksi markkinointi- ja opetusmenetelmien tehokkuutta ja vaikutusta eri kohderyhmien välillä.

Soveltavassa tutkimuksessakin tulee olla sekä teoreettista että pragmaattista kontribuutiota eli hyötyä jollekin lukijakunnalle. Siksi hyvissä soveltavan tutkimusalueen artikkeleissa usein näkee omina ala-otsikoinaan teoreettiset ja pragmaattiset johtopäätökset ja seuraukset.

Tieteellinen tieto kaikkien saataville

Käytäntöön hyvin soveltuva soveltava, tutkittu tieto auttaa erityisesti päätöksentekijöitä. Siksi olisikin tärkeää aina uudessa tilanteessa tehdä pieni selvitys siitä, mitä tieteessä on osoitettu kyseisistä asioista. Tämä koskee niin valtion virastoja, kuntia, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kuin yrityksiä ja järjestöjäkin. Esimerkkinä voidaan nostaa vaikkapa etäopetuksen hyödyt ja haitat, sosiaalisen median merkitys myynnissä ja markkinoinnissa tai koulukoulupedagogiikan tutkimukset. Näistä kaikista keskustellaan paljon ja niitä myös tutkitaan paljon, mutta arkikeskustelu ja tutkimus eivät näytä aina kohtaavan.

Näkisimmekin yhdeksi merkittäväksi aikamme ongelmaksi sen, että tieteellisiä artikkeleita lukevat pääosin toiset alan tutkijat. Siksi tieteellisen tiedon kansantajuistamiseen tulisi kiinnittää vielä enemmän huomiota ja siihen tulisi kannustaa akateemisessa maailmassa.

Hyvä teoria on ohjenuora ja malli

On myös tärkeää sisäistää, että tiedettäkin on monen tasoista. Jos tieteen tekemistä ei ymmärretä, sorrutaan helposti tekemään ja uskomaan muka-tutkimusta, esimerkiksi tutkimusta jossa on jätetty motivaatiotekijät huomiotta (ns. Hawthorne-efekti, ks. Sedgwick & Greenwood, 2015) tai jossa on sotkettu keskenään osaaminen ja mielikuvat (ns. dr. Fox -efekti, Ware & Williams, 1975), tai jossa jätetään huomioimatta erilaiset aineiston keräämiseen ja käsittelyyn liittyvät vinoumat (ks. esim. Sackett, 1979). Onkin tärkeää, että tieteen tekemisen periaatteita ymmärtävät muutkin kuin tieteen tekijät itse. Erilaisia malleja ja teorioita soveltavien päätöksentekijöiden olisi hyvä ymmärtää miten mikäkin teoria ja malli on rakentunut, kuinka luotettava ja yleistettävä se on.

Hyvä teoria, joka on rakennettu tutkitun tiedon päälle, toimii ohjenuorana ja mallina todellisen elämän ilmiöille. Siihen voi liittyy käytännön työlle hyödyllisiä suosituksia, joita noudattamalla voidaan tehostaa tai parantaa ihmisten elämää, oppimista ja hyvinvointia. Esimerkiksi fysiikan perustutkimuksessa on osoitettu, että veden kiehumispiste on paineesta riippuvainen ja normaali-ilmanpaineessa vesi kiehuu sadassa celciusasteessa, korkeammassa paineessa kiehumislämpötila on korkeampi. Teknologiassa, joka on soveltavaa tutkimusta, samaa tietoa on hyödynnetty esimerkiksi rakennettaessa vesijäähdytteisen polttomoottorin jäähdytysjärjestelmää, kuten termostaattien avautumispisteitä ja vesipumppujen kiertonopeuksia.

Jotta yhteiskunta toimii ja kehittyy, tarvitaan siis sekä perustutkimusta ja sen pohjalta nousevaa soveltavaa tutkimusta. Ja mikä vielä tärkeämpää, tarvitaan yleistä ymmärrystä tieteestä, tieteen tuottamista teorioista ja niiden soveltamisesta työelämässä ja päätöksenteossa

Lähteet:

  • Sackett, D. L. 1979. ‘Bias in analytic research’, Journal of Chronic Diseases, 32(1–2), s. 51–63. doi: 10.1016/0021-9681(79)90012-2.
  • Sedgwick, P. and Greenwood, N. 2015. ‘Understanding the hawthorne effect’, BMJ (Online), 351(September), s. 1–2. doi: 10.1136/bmj.h4672.
  • Ware, J. E., & Williams, R. G. 1975. The Dr. Fox effect: A study of lecturer effectiveness and ratings of instruction. Journal of Medical Education, 50(2), 149–156.