Korkeakoulujen opinnäytetyöt ovat aihe, johon latautuu useita pinnan alla kuplivia odotuksia niin korkeakoulun, yksittäisen opettajan kuin työelämänkin näkökulmasta.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry viittaa tutkimukseen, jonka mukaan ammattikorkeakouluissa löytyy tutkittua tietoa tutkinnon merkityksestä työuralle.

Ammattikorkeakoulututkinnon viisi vuotta sitten suorittaneet ovat tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon (83 %) ja tähänastiseen työuraansa (87 %). Usein tyytyväisyys tutkintoon näkyy siinä, miten yksilö pystyy hyödyntämään hankkimaansa osaamista nykyisessä työssään ja miten työ vastaa vaativuudeltaan koulutusta. Ammattikorkeakoulusta valmistuneet myös työllistyvät hyvin. Vain pari prosenttia heistä on työttömiä.

Mutta mitä tutkittua tietoa meillä on opintojen laajimman osan, eli opinnäytteen roolista tässä kaikessa?

Merkityksellinen opinnäytetyö

Opinnäytteiden rooli ja merkitys varsinkin työllistymiselle on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tätä asiaa tutkimme keväällä 2020 Haaga-Heliassa tehdyn alumnikyselyn pohjalta.

Tutkimuksemme tulosten mukaan opinnäytetyöstä koettu hyöty on yhteydessä opinnäytetyön muotoon. Erilaisilla opinnäytemuodoilla on erilainen rooli. Koulutusohjelmien välillä ei ollut eroja opinnäytetyön arvioidussa hyödyssä, vaan erot syntyvät opinnäytteen muodosta.

Tulosten mukaan kaikkien koulutusohjelmien alumnit arvioivat opinnäytetyön kehittäneen asiantuntijuutta. Liiketalouden koulutusohjelman alumnit arvioivat päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön hyödyn paremmaksi kuin muiden koulutusohjelmien alumnit.

Koulutusohjelmien välillä on erilaisia käytänteitä esimerkiksi opinnäytetyön ohjauksessa ja asiantuntijayhteisön kirjoittamisen genressä. Kyselytulokset osoittavat opinnäytetyökulttuurien erilaisuuden korkeakoulun sisällä. Kirjo on laaja, ulottuen akateemisen kirjoittamisen painotuksista aina kehittävään ja tutkivaan otteeseen työelämän ympäristöissä.

Opinnäytetyökulttuuri vahvistuu tutkimustyöllä

Kyselymme tulosten mukaan opinnäytetyö oli hyödyllisintä asiantuntijuuden kehittymiselle. Vähiten hyödylliseksi se arvioitiin työmarkkina-asemalle. 

Opinnäytetyöllä oli myös yhteys työprosessien kehittämiseen ja työssä tarvittavien ratkaisujen perustelemiseen. Avointen vastausten mukaan opinnäytetyössä harjaannuttiin ensisijaisesti tieteellisessä kirjoittamisessa, systemaattisessa tiedon prosessoinnissa, informaation hakemisessa ja toiminnan perustelemisessa.  

Keskustelua on jatkettava ja opinnäytekulttuuriakin on yhä kehitettävä. Parhaimmillaan opinnäytetyö palvelee opiskelijan kehittymistä tutkivaksi kehittäväksi asiantuntijaksi, mutta edistää myös sitä kautta työelämää. Jatkossa tutkimusryhmämme pohtii, miten tutkitun tiedon pohjalta voimme kehittää opinnäytteiden vaikuttavuutta myös työmarkkina-aseman näkökulmasta.