Siirry sisältöön
Trendit
Työelämäyhteistyön johtamisen näkökulmia oppilaitoksessa 

Työelämäyhteistyötä voidaan kuvata kahdensuuntaisesti niin, että työelämä toimii koulutuksen kehittäjänä ja kouluttajana sekä oppilaitos puolestaan työelämän kehittäjänä. Nämä kaksi toimintoa tulee olla tasapainossa siten, että molemmat kokevat hyötyvänsä yhteistyöstä, lopputuloksen tulee olla ”win-win”.

Julkaistu : 18.12.2019

Laki ammatillisesta koulutuksesta määrittelee yhteistyön työ- ja elinkeinoelämän kanssa seuraavasti: Tutkinnoissa, koulutuksessa ja niiden järjestämisessä tulee ottaa huomioon työ- ja elinkeinoelämän tarpeet. Tutkintoja ja koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä, arvioitaessa ja kehitettäessä sekä osaamistarpeita ennakoitaessa tulee tehdä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoululaki puolestaan määrittelee, että ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa.

Rakenteet ja vastuut kuntoon

Käytännössä työelämäyhteistyöstä tulee mieleen ensimmäisenä opiskelijoiden työharjoittelut ja työelämässä oppiminen yrityksissä ja organisaatioissa. Toisaalta työelämäyhteistyö on paljon laajempi kokonaisuus, jonka ammattimainen toteuttaminen oppilaitoksessa vaatii tavoiteasetantaa, menetelmiä ja rakenteita sekä vastuita. Työelämäyhteistyötä voidaan kuvata kahdensuuntaisesti niin, että työelämä toimii koulutuksen kehittäjänä ja kouluttajana sekä oppilaitos puolestaan työelämän kehittäjänä. Nämä kaksi toimintoa tulee olla tasapainossa siten, että molemmat kokevat hyötyvänsä yhteistyöstä, lopputuloksen tulee olla ”win-win”.

Oppilaitoksen työelämäyhteistyön rakenteet ja vastuut tulee organisoida oppilaitoksessa siten, että sitä johdetaan systemaattisesti, mutta yhteistyössä eri koulutusalojen kanssa. Tiedonkulku tulee olla horisontaalista alojen välillä sekä vertikaalista johdon ja henkilöstön välillä.

Asiakkuudet ja tavoiteasetanta

Oppilaitoksessa tulee tunnistaa erilaiset asiakkuudet ja määritellä sopivat asiakkuuksien tasot, kuten esimerkiksi asiakas, avainasiakas tai kehittämiskumppani ja uudet potentiaaliset asiakkaat. Tämän segmentoinnin mukaan alat voivat arvioida omia asiakkuuksia ja asettaa tavoitteita kehittämiskumppanien määrän lisäämiselle sekä nimetä ja asettaa tavoitteeksi mahdollisia uusia asiakkuuksia. Oppilaitoksen rakenteissa pitää olla selvillä, mikä on opettajan tehtävä kumppanuuksien rakentamisessa sekä asiakkuuksien hoidossa ja kenelle hän voi välittää myyntimahdollisuuksia organisaatiossa. Tämän jälkeen työelämäpalveluiden johtaja tai muu vastaava henkilö vie asiakasprosessia eteenpäin.

Koulutusalat asettavat omalle työelämäyhteistyölle tavoitteet vuosittain yhdessä johdon kanssa. Tavoitteet asetetaan tulevaisuusorientoidusti, jolloin huomioidaan alalla tapahtuvia muutoksia sekä arvioidaan nykyinen työelämäyhteistyöverkosto. Tavoitteet asetetaan esimerkiksi työharjoittelu- tai työssäoppimispaikkojen määrän ja laadun arvioinnilla, asetetaan tavoitteet uusien potentiaalisten asiakkaiden hankintaan ja suunnitellaan vähintään yksi uusi koulutustuote- tai palvelu. Tavoitteena tulee olla myös työelämäkumppanien määrän lisääminen ja suunnitelma asiakkuuksien hoidosta. Työelämäyhteistyön suunnitelmaan laaditaan toimenpiteet ja vastuut sekä sovitaan seurannasta. Vähintään kerran vuodessa alalla arvioidaan suunnitelma ja tehdään tarvittavat muutokset.

Johtamisella tukea työelämäyhteistyöhön

Johdon tehtävänä on suunnitella, seurata ja arvioida kokonaisuutta sekä kuvata oppilaitoksen työelämäyhteistyön tavoitteet ja toimintatavat. Johdon tehtävänä on myös auttaa, tukea ja valmentaa koulutusalojen opettajia työelämäyhteistyön kehittämisessä. Työelämäpalveluissa on otettava huomioon, miten asiakkuuksien hallinta toteutetaan, käytetäänkö esimerkiksi CRM-ohjelmaa tai muuta vastaavaa, sekä miten asiakasrekisteri kootaan ja kuka sitä ylläpitää tai miten sitä käytetään. Työelämäyhteistyöstä tulisi saada myös raportointitietoja kehittämisen pohjaksi esimerkiksi työelämäpalautekyselyllä, myynnin määrällä ja kumppanuuksien määrällä.

Seuraavassa blogitekstissäni käsitellään työelämäyhteistyön kaksisuuntaisuutta eli työelämää koulutuksen kehittäjänä ja kouluttajana sekä oppilaitosta työelämän kehittäjänä.

Lähteet:

 Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017

 Ammattikorkeakoululaki 932/14