Työelämäyhteistyö on laaja-alaista ja välttämätöntä ammatillisessa koulutuksessa. Työelämäyhteistyötä voidaan kuvata kahdensuuntaisesti siten, että työelämä toimii koulutuksen kehittäjänä ja kouluttajana sekä oppilaitos puolestaan työelämän kehittäjänä. Työelämäyhteistyön tulee olla oppilaitoksessa systemaattista ja organisoitua, jossa on selkeät vaiheet ja vastuut.

Työelämä koulutuksen kehittäjänä ja kouluttajana

Mitä tarkoittaa työelämän toimiminen koulutuksen kehittäjänä ja kouluttajana? Oppilaitos tarvitsee työelämää koulutuksen toteuttamiseen, sillä opiskelijat hankkivat osaamista yhä enemmän työpaikoilla. Tällöin työelämä toimii kouluttajana opiskelijoille. Ohjausvastuu on kuitenkin oppilaitoksilla ja työpaikkaohjaajien kouluttaminen on tärkeä osa oppilaitosten tehtäväkenttää. Työelämän tehtävänä on toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa osallistua näyttöjen toteuttamiseen työpaikoilla, osallistua koulutussopimuksen ja oppisopimuksen muodossa työpaikalla järjestettävään koulutukseen ja antaa palautetta työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana (OPH 2019).

Koulutusalojen tulee pitää yllä tiiviitä työelämäyhteyksiä ja jatkuvaa vuoropuhelua yritysten ja organisaatioiden kanssa. Samalla oppilaitos saa tietoa työelämän muuttuvista osaamistarpeista ja pystyy kohdentamaan koulutusta työelämän vaatimusten suuntaan. Oppilaitoksilla on mahdollista järjestää ammatillisten toisen asteen perustutkintojen yhteydessä myös paikallisia osaamistarpeita sisältäviä tutkinnon osia, mikäli tutkinnon perusteista ei vastaavaa löydy.

Työelämässä oppimisen lisäksi on tärkeää saada työelämä mukaan koulutuksen kehittämiseen tekemällä osaamistarpeiden ennakointia yhdessä oppilaitosten kanssa. Tarvitaan yhteisiä säännöllisiä kohtaamisia työelämän ja oppilaitosten välillä, jolloin ennakointitietoa voidaan käyttää koulutusten suunnitteluun. Työelämä hyötyy yhteistyöstä esimerkiksi siten, että heillä on mahdollista rekrytoida osaajia, joiden koulutus vastaa paremmin työelämän osaamistarpeisiin.

Työelämän roolia kouluttajana ja koulutuksen kehittäjänä voi laajentaa erilaisilla yhteistyömalleilla esimerkiksi työelämän toimeksiannoilla ja erilaisilla asiakastöillä, joita useilla aloilla jo tehdäänkin. Tällaisessa yhteistyössä kaikki osapuolet hyötyvät: Opiskelijat pääsevät tekemään aitoja asiakastöitä, työelämä saa uutta näkökulmaa, opettaja oppii ja kehittää substanssi- sekä pedagogista osaamistaan. Nykypäivänä ja tulevaisuudessa työelämä ja oppilaitos voivat tarjota toisilleen oppimisympäristöjä, jolloin kumppanit hyötyvät yhteisistä tiloista, laitteista ja kouluttajista.

Oppilaitos työelämän kehittäjänä

Mitä tarkoittaa, kun oppilaitos toimii työelämän kehittäjänä? Oppilaitos toimii myös toiseen suuntaan eli kehittää työelämässä toimivien henkilöiden ja organisaatioiden osaamista. Oppisopimuskoulutusta onkin käytetty toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa paitsi uuden työvoiman myös jo työsuhteessa olevien kouluttamiseen. Tämän lisäksi on olemassa muita osaamisen kehittämisen vaihtoehtoja, joita oppilaitokset tarjoavat.

Toimiessaan työelämän kehittäjänä oppilaitos tekee asiakkuus- ja verkostotyötä. Oppilaitoksessa tulee olla selkeästi näkyvissä, mitä palveluja se tarjoaa työelämälle. Niitä voivat olla esim. kehittämiskartoitukset, osaamiskartoitukset, osaamisen kehittämisen suunnittelu työelämälle, osaamisen kehittämisen ratkaisujen tarjoaminen sekä itse palvelun tai koulutuksen toteuttaminen ja asiakkuuden jälkihoito.

Voidaankin puhua asiakkuusprosessista ja kumppanuuksista, jolloin oppilaitoksessa tehdään työelämäpalvelutehtävää. Tämä vaatii suunnitelmaa asiakkuuksien hankinnasta, hoidosta ja johtamisesta kohti tavoitteellista kumppanuutta työelämän asiakkaiden kanssa. Yhteistyön tuloksena tavoitellaan uuden oppimista ja hyötyä molemmille osapuolille. Oppilaitoksen tehtävänä on tuoda hyödyt työelämällä näkyväksi ja tehdä prosessit asiakkaalle mahdollisimman helpoksi.

Lähde: Opetushallitus. Käytännön opas työelämätoimikuntien jäsenille 2019.