Kasvisproteiinit ovat vuoden 2019 aikana löytäneet lopullisesti tiensä kuluttajien lautasille. Erilaisia kasvisproteiineista valmistettuja lihan korvikkeita löytyy kaupan hyllyltä runsaasti. Nyhtökaura avasi tien muille valmistajille ja lihankorvikkeille, ja suomalaiset lihatalotkin kehittävät omia lihaa korvaavia tuotteita. Mielenkiintoista on, että vaikka kasviproteiinien tarjonta on lisääntynyt huimasti viime vuosina, ei suomalaisten lihankulutuksessa vielä nähdä notkahdusta.

Liha, ja erityisesti naudanliha, on ruoan ympäristökuormituksessa omaa luokkaansa. Naudanlihan hiili- ja vesijalanjäljet ovat moninkertaiset kasvisruokaan verrattuna. Siksi sen käyttöä kannattaa jokaisen vähentää. Myös ravitsemuksen näkökulmasta lihan kuluttamista kannattaa välttää, suositusten mukaan punaista lihaa tulisi syödä alle 500 grammaa viikossa. Ihminen tarvitsee proteiinipitoisia ruoka-aineita lautaselleen, joten liha pitää korvata jollain muulla proteiinilla. Kasviproteiinista valmistetut tuotteet ovat myös tavalliselle sekasyöjälle oiva tapa syödä vastuullisemmin.

Kasvisproteiineista löytyy lihaa korvaavia tuotteita, jotka sopivat helposti sekasyöjän ruokailutottumuksiin: on pihvejä, nugetteja, rouhetta ja suikaletta, joilla voi helposti korvata ruokavalion lihan. Makukin on monissa lihaa muistuttava. Vanhat tutut palkokasvit, tofu, pähkinät ja siemenet ovat hyviä proteiinin lähteitä.  

Hyönteiset ovat vielä etsimässä jalansijaa ruokavaliossamme. Lainsäädännön muutos muutama vuosi sitten mahdollisti hyönteisten myymisen ihmisravinnoksi. Hyönteiset sisältävät eläinperäistä proteiinia, jonka aminohappokoostumus on täydellinen. Hyönteisten kasvattaminen ruoaksi on huomattavan paljon ympäristöystävällisempää kuin esimerkiksi naudanlihan. Hyönteiset eivät ole kuuluneet suomalaiseen ruokavalioon, ja emme vielä miellä hyönteisiä arkipäiväisenä ruokana. Lainsäädännön muutoksen myötä näimme hyönteisbuumin, mutta alun hypetyksen jälkeen hyönteisruoka on kokenut laskun. Nähtäväksi jää, tulevatko syötävät hyönteiset tavanomaiseksi ruoaksi suomalaisten ruokapöydissä.

Jotta hyönteiset saataisiin osaksi jokapäiväistä ruokaamme, pitäisi hyönteisistä valmistettu ruoka voida yhdistää johonkin miellyttävään ja herkulliseen. Tänä päivänä hyönteisiä pidetään eksoottisena ja niitä syöviä ihmisiä pidetään uskaliaina herkuttelijoina. Asenteiden muutos on tarpeellista, jotta hyönteisproteiinin ja lihaa korvaavien proteiinien kulutukset lisääntyvät ja ruokavaliomme muuttuu ympäristöystävällisemmäksi.  

Haaga-Helian restonomikampus on mukana kansainvälisessä hankkeessa, jossa koulutetaan tulevia ravintola-alan osaajia kasvisproteiinien ja hyönteisten käyttöön. Kehitämme SUSCOP-hankkeessa (Sustainable Cooking for the Planet) herkullisia ja houkuttelevia ruokia neljän maan hankeverkostossa. Hankkeeseen osallistuu viisi ammatillista oppilaitosta ja Haaga-Helian restonomikampus. Kehittämällä herkullisia ja houkuttelevia ruokia kasvisproteiineista ja hyönteisistä luodaan positiivisia mielikuvia. Samalla saamme muutettua nuorten ravintola-alan ammattilaisten asenteita. Pieniä tekoja ja pieniä askeleita ottamalla voimme päästä tilanteeseen, jossa hyönteisetkään eivät ole enää uskaliaiden edelläkävijöiden ruokaa, vaan arkipäivää meille kaikille.