Tiede – ja erityisesti soveltava tutkimus – on valjastettu ratkomaan tulevaisuuden yhteiskunnan haasteita. Muun muassa ympäristöasiat, työelämän murros, turvallisuus, energiatuotanto ja sairauksien voittaminen ovat globaaleja kysymyksiä, joihin tieteeltä odotetaan jonkinlaisia ratkaisuja. Keskustelua käydään siitä, millä keinoilla ratkaisuja voisi helpoiten syntyä. Tukeeko ratkaisujen syntymistä vahvemmin yhteistyö vai kilpailu tutkijoiden ja toisaalta tutkimuslaitosten välillä?

Tiedebarometri: tukea yhteistyölle muttei selvää kantaa kilpailuun

Tiedebarometri 2019 esitti tämän kysymyksen vastaajilleen. Tiedebarometri kuvaa suomalaisen väestön mielipiteitä – vastaajajoukko on valittu siten, että se edustaa keskeisten demografisten, sosiaalisten ja alueellisten tekijöiden osalta Suomen keskimääräisväestöä.

Kysymys kilpailun ja yhteistyön välisestä suhteesta ei ole helppo tai yksiselitteinen, mikä näkyy selvästi Tiedebarometrin vastauksissa. Tarkasteltaessa kysymystä tarvittaisiinko maassamme enemmän kilpailua tutkimuslaitosten ja tutkijoiden välillä, lähes puolet vastaajista (48 %) ei osannut sanoa kantaansa. Ajatusta puolsi 27 % ja vastusti 26 % vastaajista – eli käytännössä eroa ei ollut kannattavien tai vastustavien välillä. Pieniä eroja eri vastaajaryhmissä oli kuitenkin havaittavissa: koulutetummat ja toisaalta nuoret vieroksuvat ajatusta kilpailun tarpeellisuudesta alhaisemmin koulutettuja ja vanhempia enemmän.

Kiinnostavaa on, että kilpailua kannattavien osuus on hieman kasvanut (+3 %-yksikköä) verrattuna muutama vuosi sitten tehtyyn vastaavaan kyselyyn. Näyttää kuitenkin siltä, että suuri yleisö ei oikein ole muodostanut kantaansa siihen, karsiiko kilpailu ja kilpailuttaminen tieteessä jyvät akanoista ja päästäänkö näin parempiin tuloksiin.

Hieman lisävalotusta asiaan tuo Tiedebarometrin toinen kysymys, joka asettaa eksplisiittisesti kilpailun ja yhteistyön vastakkain: “tieteessä yhteistyö tuottaa enemmän/parempia tuloksia kuin keskinäinen kilpailu”. Tähän väitteeseen reagoineista vastaajista suurin osa, (69 %) kannattaa väittämää, vain 5 % torjuu sen. Väestöryhmittäiset erot jäävät vähäisemmiksi kuin kilpailun lisäämisen kannatuksessa. Näkemys myös saa enemmistön tuen kaikissa vastaajaryhmissä. Vuoden 2016 barometrin tuloksiin verrattuna yhteistyötä kannattavia on kuitenkin hieman vähemmin kuin ennen (–4 %-yksikköä). Selvästi kuitenkin yhteistyö nähdään avaimena laadukkaaseen tieteeseen.

Megatrendit ajavat yhteistyöhön

Kilpailun ja yhteistyön välistä dilemmaa voi tarkastella myös tunnistetuttujen megatrendien näkökulmasta. Tunnistettuja megatrendejä nykyajassa ja oletettavasti tulevaisuudessa ovat esimerkiksi verkostoituminen, monitieteisyys, kansainvälisyys ja toiminnan läpinäkyvyys ja avoimuus.

Tarkempi tarkastelu vahvistaa, että kaikki nämä megatrendit vaativat yhteistyötä. Tulevaisuuden monimutkaisten ja monisyisten haasteiden ratkaiseminen ei onnistu yksittäiseltä tieteenalalta yksittäisestä tutkimusorganisaatiosta, saati tutkijasta puhumattakaan. Kyse on niin vaativista haasteista, että niissä vaaditaan monialaista ja monitieteistä osaamista. Tämä tarkoittaa laajaa, kansainvälistä verkostoitumista eri tieteenalojen ja toimijoiden välillä. Verkostojen menestyksekäs toiminta puolestaan vaatii jakamista ja tiettyä läpinäkyvyyttä. Tieteessä puhutaan paljon myös aineistojen avoimuudesta – monesti avoimuus on arvo, johon pyritään.

Yhteistyö tutkimuslaitosten, yritysten, julkisten ja kolmannen sektorin organisaatioiden kesken on nousemassa aiempaa vahvemmalle sijalle, siitä on tulossa vahva trendi. Menestyäkseen yhteiskunnan eri toimijoiden – niin yritysten kuin korkeakoulujenkin – on tehtävä syvää yhteistyötä kumppaneidensa kanssa. On myös selvää, että korkeakoulujen lisääntynyt yhteistyö yritysten kanssa on tutkimustoiminnalle kriittisen tärkeää. Tiedettä tehdään yhä erilaisimpien toimijoiden verkostossa.

Tulevaisuuden – ja myös nykyhetkenä jo olemassa olevien, monimutkaisten haasteiden vaatimien toimien perusteella voisi väittää, että meillä ei ole muita vaihtoehtoja kuin yhteistyö.

Tällä hetkellä korkeakoulumaailmassa on menossa vahva verkostojen ja ekosysteemien rakentamisen aika – yhteistyön aika.  Toisaalta kyse on kilpailusta, mutta laajemmassa mittakaavassa kuin ennen: pärjätäksemme globaalissa kilpailussa meidän on myös Suomen sisäisesti verkostoiduttava ja luotava toimivia ekosysteemejä. Ekosysteemit sekä globaalisti että Suomessa toimivat win-win-periaatteella. Tällöin kilpailua voidaan käydä siinä, kuka pystyy tarjoamaan kumppaneilleen eniten lisäarvoa tuottavaa osaamista ja tällä tavoin tekemään itsestään halutun kumppanin. Suuntauksena on yhteistyö: yhteinen tavoitteemme on tulevaisuuden haasteiden ratkaiseminen ja muutosten myötäkin toimiva, globaali ja hyvinvoiva yhteiskunta.

Lähteet ja lisälukemistoa

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämisen yhteiset käytännöt hyväksyttiin, haettu 7.12.2019.

Dufva, M., Laine,P., Lähdemäki-Pekkinen, J., Parkkonen, P. & Vataja, K. (2019). Tulevaisuusbarometri 2019. Millaisena suomalaiset näkevät tulevaisuuden? Sitran selvityksiä 147, Sitra: Helsinki.

Markkula, Markku (2019). Uudenmaan TKI-politiikan seminaari 25.6.2019. Esitys “Miten saada alueelliset ekosysteemit kukoistamaan?”

Rubin, Anita (2004). Tulevaisuudentutkimus tiedonalana. TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. https://tulevaisuus.fi/menetelmat/toimintaympariston-muutosten-tarkastelu/trendianalyysi-tulevaisuudentutkimuksen-menetelmana/, haettu 4.12.2019.

Tutkimus- ja innovaationeuvoston visio- ja tiekartta (2019), haettu 7.12.2019.