Siirry sisältöön
”Heräisin aamulla innoissani” – nuorten ajatuksia työelämästä
Julkaistu : 21.03.2019

Duunitehtaalla Haaga-Helian toisen vuoden restonomiopiskelijat valmensivat yläkoululaisia ja toisen asteen opiskelijoita työnhaussa. Opiskelijoiden työnhakupolku -pisteelle hakeutui päivän mittaan myös vinkkejä kaipaavia vanhempia asiakkaita, joista työnhaun uudet tuulet tuntuivat vierailta. Oma osaaminen näyttäytyi tapahtumassa uudessa valossa, kun nuoret pääsivät auttamaan muita ja oivalsivat, että omat työnhakutaidot ovatkin oikeastaan aika hyvät.

Mutta mitä nuoret kaipaavat työelämältä ja mitkä asiat he kokevat haastavina?

Ennustettavuutta ja tasapainoa

Työnsaanti sinänsä ei nuoria pelota, sillä erityisesti palvelusektorilla keikkatöitä koetaan olevan hyvin tarjolla. Nuoret kokevat, että tämänhetkiseen elämäntilanteeseen keikkatyöt myös soveltuvat hyvin, sillä niistä saa monipuolista työkokemusta. Toiveena on kuitenkin elämäntilanteen vakiintuessa ja perheen perustamisen yhteydessä löytää vakituisempi työ. Palkkatyö houkuttelee yrittäjyyteen verrattuna enemmän: se mahdollistaa paremmin työn erottamisen vapaa-ajasta ja varmistaa säännöllisen ja ennustettavan toimeentulon.

Työn ja muun elämän tasapaino on nuorille tärkeää. Elämässä tulisi olla vapautta harrastaa ja tehdä itseä kiinnostavia asioita. Työssä toivotaan myös olevan kivaa ja työyhteisössä halutaan viihtyä. Nuoren sukupolven mielestä työ ei ole itseisarvo, vaan sen on tuotettava tekijälleen myös iloa: ”Ei mennä vaan suorittamaan, vaan sä oikeesti haluut olla siellä.” Kevytyrittäjyys nähdään mahdollisuutena tehdä harrastuksesta mielekäs työ palkkatyön rinnalle.

Oppia kaiken ikää

Jatkuva oppimisen ja kouluttautumisen tie näyttäisi olevan nuorille itsestään selvä. Nuoret kokevat, että heillä ei ole edellisten sukupolvien tapaan mahdollisuutta valmistua yhteen ammattiin ja jäädä pitkän työputken päätteeksi eläkkeelle samasta työpaikasta. Realistisempi tulevaisuudennäkymä on, että yhdellä alalla työskennellään 5–10 vuotta.

Positiivista on, että restonomitutkinnon nähdään avaavan monia mahdollisuuksia ja mahdollistavan useita urapolkuja. Nuorten näkemyksen mukaan korkeakoulututkintoa myös arvostetaan työelämässä ja se nähdään välttämättömänä työpaikoista kilpailtaessa. Sukupolvinäkemykset eroavat tässä toisistaan: omien vanhempien ikäluokalla koetaan olevan vielä erilaisia näkemyksiä siitä, millainen pätevyys työelämässä riittää ja mihin ammattikorkeakoulututkinto antaa valmiudet (”mikset voi vaan kävellä sisään firmaan ja puhua itsesi töihin?”).

Kelpaanko?

Nuorten kokemuksen mukaan töiden hakeminen on tehty hankalaksi. Pitkät ja monimutkaiset sähköiset hakulomakkeet ja vaatimukset videoesittelyistä rasittavat ja vievät motivaatiota työnhausta. Lisäksi videohaun koetaan suosivan työnhakijoita, jotka osaavat esiintyä luontevasti kameran edessä. Nuorten kokemuksen mukaan myös suhteet näyttäisivät sanelevan, mihin työhön pääsee.

Nuoria mietityttää työelämässä lisäksi sen hektisyys ja kovuus. Myös vakituisen työn löytäminen pohdituttaa: nuoret kokevat, että yritykset eivät halua sitoutua työntekijöihin ja määräaikaisuuksia ja koeaikoja käytetään kursailematta hyväksi. Työpaikkailmoitukset pursuavat mystisiä titteleitä ja odotuksia. Tämä aiheuttaa nuorissa epävarmuutta: ”olenko tarpeeksi hyvä ja kuinka paljon työssä oikeasti vaaditaan?”

”Välillä mietityttää, milloin löytää sen työn, mistä oikeesti tykkää ja mihin herää innoissaan aamulla. Ehkä sitä kohti menee vähitellen.”


Kirjoittajat: Anu Sipilä, projektiasiantuntija ja Maria Alanko, projektiassistentti, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

PALKO –työllisyyden palvelukokeilut Porvoossa ja Loviisassa on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke, jota toteuttavat kehitysyhtiö Posintra Oy ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ajalla 1.9.2017-31.8.2019.