Siirry sisältöön
Soiva ja luova opettajuus
Kestävä äänenkäyttö pedagogin työssä
Julkaistu : 04.06.2024

Intro

Hanna Heljaste

Tässä artikkelissa tutustumme kestävään, ergonomiseen äänenkäyttöön musiikkipedagogin työssä. Esittelemme äänenkäytön anatomiaa sekä historiaa, pohdimme äänen käheytymisen syitä, sekä kerromme haastatteluista äänenkäytön ammattilaisten kanssa. Viimeisessä osassa annamme käytännön menetelmiä ja vinkkejä äänenhuoltoon.

Mietitäänpä hetki, miten lapsi käyttää ääntään. Kuinka monesti olet ollut ärsyyntynyt, kun bussissa oleva lapsi huutaa kurkku suorana? Tai kuinka monesti olet ihmetellyt, miten yhdestä lapsesta voi lähteä niin kova ääni? Lapsen äänentuotto on luontaista ja tervettä.

Jossain kohtaa iän myötä menetämme tämän tavan tuottaa ääntä. Sosiaaliset normit, hyssyttely (jopa paikallaan oleva sellainen) sekä äänenmurros johtavat äänenkäytön hillitsemiseen sekä hallitsemiseen, jonka myötä kehitämme tilalle meitä rajoittavia, jopa haitallisia äänenkäytön tapoja.

Jokaisen äänityöläisen, oli kyse sitten opettajasta, näyttelijästä, papista tai laulajasta, tulee huoltaa ääntään, sillä ääni on heidän ensisijainen työkalunsa. Myöhemmissä osissa annamme käytännön vinkkejä, harjoitteita ja huoltokeinoja äänityöläiselle.

Mutta palataan ensin ihan alkuun, äänen alkuun. Miten ääni syntyy? Ääni on ilman värähtelyä. Ihmisen äänentuotto alkaa hengityksestä, niin kutsutusta moottorista. Henkitorvessa liikkuva ilma saa kurkunpäässä sijaitsevat äänihuulet värähtelemään, jotka synnyttävät äänen. Ääni voimistuu ihmisen omassa kaikukopassa, eli nielussa, suu- ja nenäontelossa.

Laulajille tutuksi tullut totuus on se, että laulu on koko kehon instrumentti. Sama pätee äänentuottoon. Ääneen vaikuttaa äänentuoton fysiologian lisäksi kehossa tapahtuvat muut ilmiöt, kuten ikä, aineenvaihdunta, kehonkoostumus sekä naisilla kuukautiskierron eri vaiheet.

Terve, kestävä äänenkäyttö tuntuu vaivattomalta ja kivuttomalta. Jokaisella on joskus ollut ääni käheänä, joka on todennäköisimmin johtunut äänihuulten väliaikaisesta turvotuksesta flunssan tai pitkään kestäneen äänen väärinkäytön seurauksena. Kuitenkin ihanteena on kosteutettu, hyvin tuettu ja oikein tuotettu ääni, joka kestää läpi tuntienkin käytön. Mikäli haluat saavuttaa tai pitää yllä sellaista, jatka lukemista!


Äänenkäytöstä

Venla Onali

Seuraavaksi asiaa äänenkäytön historiasta, sen ympäristön muuttumisesta, äänenkäytön eri tavoista ja sävyistä. Äänenkäytön historia piilee retoriikassa, eli puhetaidossa, jolla viitataan nimenomaan ns. taitavaan sekä vakuuttavaan puheeseen. Sitä voisi kutsua jopa suostuttelemisen taidoksi, jota meidän (tulevina) opettajina tulisikin osata hallita.

Olemme kaikki varmastikin opiskelleet äidinkieltä ja retoriikkaa vähintäänkin peruskoulussa, mutta puhetaitoa on hyvä pysähtyä miettimään myös nyt pedagogin opinnoissa. Minkälainen merkitys opettajan puhetavalla, -tyylillä ja äänensävyllä oikein on? Mielestäni melko suuri. Omat lempiopettajani ovat olleet loistavia puhujia sekä luokan edessä ilman käsikirjoitusta, mutta myös opetettavien aiheiden saattamisessa oppilaiden oivallukseen. Ei niin lemppariopet taas eivät ole olleet kovin hyviä puhumaan ihmisten edessä, yllätys yllätys. Kannattaa siis miettiä omaakin äänenkäyttöä tässä kontekstissa; minkä ikäisille kannattaa puhua milläkin tavalla, millä voimakkuudella ja millä sanastolla? Eikä hätää, jos asia tuottaa epävarmuutta – puhetaito on taito siinä missä muutkin, ja siinä voi aina kehittyä!

Kiinnostavaa on se, että puhetaito-termiä on rinnastettu usein myös esiintymiseen – ja sehän on meidän juttumme, eikö niin? Puhumista kannattaa siis ajatella musiikin ja esiintymisen kautta, vaikka oltaisiinkin opetustilanteessa eikä lavalla. Laulaessa ei (lähes) koskaan haluta huutaa, ja sanoisin, ettei puhuessakaan. Katsekontakti (molemminpuolinen) on myös olennainen osa kuulluksi tulemista, muistetaanhan se. Äänensävy on myös tärkeä asia – välillä saattaa sekä oppilas että opettaja turhautua, mutta meidän aikuisten ja opettajien/ohjaajien vastuulla on pitää tilanne rauhallisena äänellämme, joka on meidän tärkein työkalumme. Emme halua rikkoa sitä laulaessa, kuten emme puhuessammekaan mm. huutamalla tai muuten vain puhumalla äänihuulia väsyttävällä tavalla.

Äänensävy kertoo myös paljon meidän alitajuisista ajatuksistamme ja mielipiteistä, joskus ehkä tiedostamattakin – ollaan siis tarkkana työtilanteissa, sillä pienetkin vivahteet saattavat olla näkyvämpiä ja kuuluvampia kuin luulemmekaan. Nykyään ollaan tarkkoja sanomisista, ihan syystäkin. Ollaanhan tarkkoja myös tavasta, jolla asiat sanomme – sillä luomme merkittävän eron turvallisen ja turvattoman tilan välille.

Haastankin sinut miettimään omaa äänenkäyttöäsi ja puhetapaasi: oletko jo kokenut, luonteva puhuja ja kaikki yleisöt lämpenevät ensimmäisellä lauseella, vai voisiko jotain osa-aluetta vielä työstää opetustilanteen mukavuuden maksimoimiseksi?

Aiheeseen liittyvää luettavaa


Miksi ääni käheytyy ja kuinka ehkäistä sen käheytymistä?

Minna Salenius

Äänen käheytyminen johtuu turvotuksesta tai liikehäiriöistä äänihuulissa. Äänihuulet eivät tällöin pysty avautumaan ja sulkeutumaan normaalisti ja ilma pääsee kulkemaan äänihuulten välistä puheen kaikissa vaiheissa. Äänestä katoaa sen luontainen kirkkaus ja se voi kuulostaa karhealta, voimattomalta ja katkeilevalta.

Ohimenevä ja varmaan kaikista yleisin äänen käheyden syy on kurkunpäätulehdus. Jos käheyteen ei liity flunssaa voi syy löytyä esimerkiksi refluksista, allergiasta, yskimisestä, joistakin lääkkeistä tai tupakoinnista.

Jos äänen ongelmia ja käheyttä taas ilmenee jatkuvasti laulamisen tai puhetyön yhteydessä saattaa kyseessä olla vääränlainen äänentuottotapa tai hengitystekniikka. Tällöin voi syntyä äänihäiriöitä, jolloin ääni ei kestä sitä käyttöä, mihin sitä tarvitaan.

Kuinka sitten ehkäistä äänihäiriöstä syntyvää käheyttä?

Vältä huonoja työasentoja. Huonot työasennot kuten leuan nostaminen ja kumarassa oleminen vaikuttavat hengitykseen ja rasittavat äänielimistöä. Hyvillä työasennoilla voit taas vähentää äänielimistön kuormitusta. Älä nosta leukaa, rentouta suu, kaula ja hartiat ja pidä hyvä ryhti niin, että hengitys pääsee kulkemaan vapaasti,

Äänen tuottamisen ei pidä koskaan tuntua puristavalta, vaan sen tulisi olla rentoa ja vaivatonta. Jatkuva voimakas virheellinen äänenkäyttö voi vahingoittaa ääntäsi. Äänen tuottaminen on koko kehossa tapahtuvaa toimintaa, jota ei kannata yrittää voimistaa puristamalla ääntä kurkusta. Muista myös äänen lämmittely ja huolehtia sen palautumisesta sekä juoda riittävästi vettä, pitäen näin äänihuulet kosteutettuna. Myös stressin välttämisestä on tässäkin yhteydessä hyötyä. Stressi nimittäin voi saada hengityksen tihentymään ja muuttumaan pinnalliseksi sekä kiristää kaulan ja kurkunpään lihaksia, mikä saa äänen käheytymään.

Joskus ääni voi käheytyä myös ympäristön vaikutuksista. Erilaiset ympäristötekijät kuten veto, ilmanvaihto, ilmankosteus, lämpötila, siitepölyt ja kemikaalit voivat saada äänen käheytymään. Puhuessa ja laulaessa hengitys tapahtuu yleensä suun kautta, mikä voi kuivattaa äänihuulten limakalvoja. Pakkanen ja liian voimakas ilmanvaihto saa ilman kuivumaan, tämä taas vähentää äänihuulten limakalvojen kosteutta entisestään. Nenän kautta hengittäminen, huonossa sisäilmassa oleilun vähentäminen ja vedosta kauemmaksi meneminen voivat vähentää huonon sisäilman aiheuttamaa oireilua.

Kuinka toimia jo käheytyneen äänen kanssa?

Jos ääni on jo päässyt käheytymään, on sen hyvä antaa levätä. Vältä kuiskaamista ja yskimistä. Kuiskaaminen saa äänentuoton puristumaan entisestään ja yskiminen saattaa vahingoittaa kurkunpään limakalvoja.

Kosteuta äänihuulia esimerkiksi juomalla vettä, höyryhengittämällä tai vesipiippua käyttämällä.

Erilaisia äänen lämmittelyharjoitteita on turvallista tehdä myös jo rasittuneella äänellä, ne rentouttavat ja voivat jopa helpottaa käheyttä. Voit esimerkiksi valmistaa kehosi äänenkäyttöön erilaisilla venytyksillä, rentouttaa leukaa haukotuksilla tai lämmitellä ääntä liu’uttamalla ääntä ylös ja alas hymisten tai kielitäryä käyttäen.

Aiheeseen liittyvää luettavaa

Karppinen, H. 2023. Äänen käheys tai katoaminen. Duodecim, Terveyskirjasto.


Haastattelussa Laura Juvonen

Jutta Halme

Päätimme haastatella kahta äänenkäytön ammattilaista. Haastateltaviksi valikoituivat sopraano ja varhaisiän musiikkikasvatuksen ja taiteen soveltavan käytön opettaja Laura Juvonen, sekä luokanopettaja Pekka Luoma. Molemmilla ääni on heidän tärkein työvälineensä, ja oli hyvin mielenkiintoista kuulla heidän vastauksiaan ja vertailla niitä.

Lauran haastattelu

Miten määrittelet termin kestävä äänenkäyttö?

-Tunnistaa ja ottaa huomioon äänenkäytön haasteet, huolehtii äänen ergonomiasta, ja pyrkii hoitamaan omaa ääntä.

Miten huollat ääntäsi?

-Talvella käytän ilmankostutinta kotona, jotta äänihuulet ja limakalvot pysyvät kosteina. Veden juonti, wello 2- laitteella hengitysharjoituksia/höyryhengitystä aamuin illoin. Tärkeää on se, että harjoittaa omaa äänenkäyttöä säännöllisesti, ja muistaa lämmittää äänen ennen sen käyttöä. Kehon ja hengityselimistön lämmittely auttaa myös. Raskaan äänenkäytön jälkeen palauttava harjoitus kannattaa tehdä.

Oletko kärsinyt äänenkäytön rikkoutumisesta pedagogin työssä? Mikä on johtanut siihen?

-Nuorempana flunssan jälkeen ollut haasteita äänen kestävyyden kanssa. Myöhemmin olen kärsinyt hiljaisesta refluksista, joka tarkoittaa sitä, että ääni käheytyy, ja silloin tärkeää on saada refluksi hyvään tilaan, joka vaatii äänen lepoa, ja mahdollisimman vähän sen käyttöä.

Oletko käyttänyt jonkinlaisia apuvälineitä äänen huoltamiseen?

-Wello 2- laitetta kosteuttamiseen ja hengitysharjoituksiin, resonaattoriputkia, joiden avulla voi tehdä erilaisia ääniharjoituksia,

Käytätkö työssäsi esimerkiksi mikrofonia, vahvistaaksesi ääntä opetuksessa?

-En ole koskaan kokenut mikrofonia tarpeelliseksi pedagogin työssä, mutta se on hyvä työväline, jos tuntuu, että ääni ei muuten kestä tai kanna tarpeeksi.

Miten auttaisit pedagogia, jolla on ongelmia oman äänen kestävyyden kanssa?

-Paras vinkki on, että miettii mistä äänenkäytön ongelmat voisivat johtua. Tiedostaa ja etsii syyn, miksi ääni väsyy: mihin aikaan päivästä se väsyy, johtuuko siitä, että joutuu melun takia puhumaan voimakkaammin. Ergonomisia asentoja kannattaa myös tarkkailla. Missä asennossa on niska, joutuuko kurkunpää ja lihaksisto olemaan aika kireällä toiminnassaan. Oletko luokassa hengästynyt, ja johtuuko rasitus siitä, että hengitys ei pääse kunnolla pohjaan asti. Huonosta sisäilmasta voi tulla myös ongelmia ääneen. Refluksista johtuvia ongelmia voi myös olla. Joten Laura suosittelee veden juontia, äänihuulten kostuttamista ja ennen kaikkea muistaisi lämmitellä ääntä ennen työpäivää. Pienet lämmittelyt, kuten r-äänne myös työpäivän päätteeksi auttaa ääntä palautumaan päivän rasituksesta.

Pohdintaa

Haastattelun pohjalta huomasin, että Laura tietää laulajana ja äänenkäytön ammattilaisena todella paljon äänenkäytöstä ja -ergonomiasta. Häneltä löytyi myös valtavasti vinkkejä kestävämpään äänenkäyttöön. Äänenkäytön ongelmista kärsivät hyvin monet äänenkäytön ammattilaiset. Siksi onkin erityisen tärkeää tietää miten käyttää ääntä ergonomisesti ja kestävästi. Aiheesta voisi olla enemmänkin tällaisessa työssä oleville koulutusta.

Vaikka suurin osa Lauran vinkeistä kuulostaakin hyvin yksinkertaisilta, saattavat ne työn lomassa helposti unohtua. Äänen käheytyessä monet yrittävät silti puhua kovaa, jolloin ääni rasittuu entisestään. Pienillä teoilla, kuten äänen lämmittelyillä ja äänihuulten kosteuttamisella voidaan saada aikaan se, että ääni jaksaa paremmin.


Haastattelussa Pekka Luoma

Riku Luoma

Haastattelin isääni Pekka Luomaa, joka on opiskellut Raumalla Turun yliopistossa teknisen opettajaksi ja luokanopettajaksi 2000-luvun taitteessa ja opettaa nyt Merikarvialla peruskoulussa. Sukulaisuussuhteen lisäksi valitsin hänet haastateltavaksi, koska hän on huomannut laulaessaan, ettei pääse enää niin korkealle kuin haluaisi, ja ääni on usein muutenkin painuksissa.

Pekan haastattelu

Miten huollat ääntäsi?

-En mitenkään. Kerran olen käynyt foniatrilla, joka totesi suurin piirtein, että äänihuulet ei ole niin tiukat kuin ne voisivat olla. Toisella opettajalla koulussamme on ääni mennyt kokonaan, ehkä huono huoneilma vaikuttaa asiaan.

Oletko kärsinyt äänenkäytön rikkoutumisesta pedagogin työssä?

-Kyllä, kun minun tarvitsee käyttää enemmän ääntä niin se käheytyy. Näin käy esimerkiksi liikuntatunneilla ja musiikin tunneilla. Päivän päätteeksi sen huomaa.

Mitä olet muuttanut äänenkäytöstäsi, jotta näin ei tapahtuisi uudelleen?

-En ole muuttanut mitään, kun ääni ei ole kokonaan mennyt eikä käheytyminen haittaa muuta kuin laulaessa.

Oletko käyttänyt jonkinlaisia apuvälineitä äänen huoltamiseen?

-Olen hankkinut höyryhengityslaitteen, mutta en ole sitä käyttänyt. Kerran ostin jotain tabletteja, jotta olisi voinut keikalla laulaa paremmin.

Käytätkö työssäsi esimerkiksi mikrofonia, vahvistaaksesi ääntä opetuksessa?

-En käytä, en edes musiikin tunnilla. Jatkossa voisi käyttää.

Onko teille töissä tai opiskelujesi aikana puhuttu äänenkäytössä?

-Töissä ei ole puhuttu, ja en ainakaan muista, että opiskeluaikana olisi puhuttu.

Pohdintaa

Isäni vastauksista voidaan päätellä, ettei se ole ainakaan itsestäänselvyys, että opettajan työssä käydään äänen oikeaoppista käyttöä läpi. Se on hieman hämmentävää, sillä äänihän on opettajan tärkein työväline. Säästyisimme useammalta sairaslomapäivältä, mikäli opettajilla olisi työkalut pitää äänestään huolta.

Oman lyhyehkön eloni aikana olen törmännyt toiseenkin suureellisen äänenkäytön vaativaan työpaikkaan, Puolustusvoimiin. Armeija aikanani oli enemmän sääntö kuin poikkeus, että kapiaisilla (kantahenkilökunnalla), alikersanteilla ja vänrikkikokelailla oli ääni huutamisesta rikki, kun ei kukaan ollut heille kertonut kuinka oikeaoppisesti muodostaa kova ääni.

Moni esihenkilö, asiakaspalvelija ja opettaja näin muutaman mainitakseni hyötyisi äänenkäytön opetuksen lisäämisestä työpaikoille ja koulutukseen. Ehkä tämä tulevaisuudessa huomataan.


Harjoitteita äänenhuoltoon

Aliina Viljamaa

Seuraavaksi pääsemmekin käytännön tasolla kurkistamaan äänenhuollon pariin. Äänenhuolto on valmistautumista, rauhoittumista, aktivoimista ja keskittymistä. Siihen liittyvät vahvasti hengityksen lempeä säätely, keholliset harjoitteet sekä kehon ja mielen tietoisuus toisistaan.

Alkuun haluan muistuttaa, että kaikki harjoituksen eivät sovi kaikille. Kuuntele kehoasi, äläkä tee mitään, mikä tuntuu yhtään ikävältä!

Kehollisia alkuvenyttelyjä

  • pyörittele käsiä ja hartioita ympäri
  • venytä niska, hartiat, rintakehää ja kaulaa (niska-alueen lihakset yhteydessä kurkunpään lihaksistoon)
  • heiluttele käsiä puolelta toiselle (selän kiertoliike) (polvet joustaa!)
  • kasvojumppaa: voit ilmeillä tai leikkiä, että suusi on täynnä suklaata ja mussutat sitä. Rutista kasvot ja silmät pieneen suppuun -> avaa suu ja silmä mahdollisimmat isoiksi, kieli pitkälle ulos

Ryhti

Kun kroppa joustaa ja on hyvässä ryhdissä, meillä on otolliset mahdollisuuden syvähengitykseen, keuhkoihin pääsee virtaamaan vapaasti ilmaa, pallea pääsee laskeutumaan ja leviämään sekä pystytään ehkäisemään kaulan alueen lihasjumeja. Hyvä ryhti alkaa jaloista ja päätyy päälakeen. Seuraavien vinkkien avulla voit lähteä hakemaan ryhtiä elämääsi.

  • ota hyvä haara-asento ja lähde tekemään painonsiirtoa päkiöiden ja kantapäiden välillä (ajatuksena, että päkiöissä kaksi pistettä, kantapäissä yksi) -> yritä etsiä kohta, jossa paino jakautuu tasaisesti näille kolmelle pisteelle
  • vältä polvilukkoa, anna polvien joustaa
  • voit liikutella lantioita eteen ja taakse ja hakea sopivaa kohtaa, jolloin tuntuu, että lantio on suoraan jalkojen päällä
  • avaa rintakehää (voit pyöritellä hartioita, venytellä rintalihaksia tai tarvittaessa pyytää jotain hieromaan), älä kuitenkaan yliojenna hartioita turhan taakse, puolikierrosta taakse riittää
  • kiinnitä huomiosi seuraavaksi kaulan ja niskan alueelle. Niska saa olla pitkä, mutta älä nosta leukaa turhaan. Pää saa keikkua rennosti niskanikamien päällä.

Hengitys

Oikeanlaisessa ääntöhengityksessä ei ole kyse siitä, kuinka paljon saat ilmaa vedettyä keuhkoihisi, vaan siitä, miten säätelet sen ulosvirtausta. Keskittyessäsi hengitykseen löydät hyvän tuen kehoon.

Reagoimme moniin asioihin hengityksellämme ja esim. stressi, väsymys tai vaikka esiintymisjännitys voi tehdä hengityksestämme pinnallista, tai toisaalta se voi saada myös ylihengittämään. Siinä missä mielentilamme voi vaikuttaa hengitykseemme, me voimme vaikuttaa hengityksellämme mielentilaamme. Hengitysharjoituksia tehdessä tietoinen läsnäolo onkin kova juttu! Alla harjoituksia hengitykseen liittyen.

  • rauhallinen selän rullaus nikama nikamalta, voit pysähtyä puolessa välissä ja tunnustella tunnetko hengityksen alaselässäsi (syvähengitys)
  • hermoston rauhoittamiseen: hengitä syvään, pidätä ilmaa sisällä noin viiden sekunnin ajan, jonka jälkeen puhalla ilma mahdollisimman rauhallisesti ulos
  • sihinäharjoitus: pidä kädet kyljissä kiinni, ota kevyesti nenän kautta ilmaa sisään, sihise mahdollisimman pitkään ulos hengittäessä (tasainen sihinä, joka ei katkeile). Älä puhalla ilmaa ulos, vaan anna sen tulla mahdollisimman rauhassa itsekseen pihalle.
  • surinaharjoitus: sama idea kuin yllä olevassa harjoituksessa, mutta tässä äänihuulet tuottavat ääntä (kuulostaa kärpäseltä), voit vaihdella sävelkorkeutta, mutta älä tee ns. äärirajoilla
  • aktivoiva kehollinen harjoitus hengityksen kanssa: tee hiihtoliikettä samalla hengitykseen keskittyen
  • rauhoittava kehollinen harjoitus hengityksen kanssa: kissa-lehmä, asetu konttausasentoon, uloshengityksellä paina sääriä ja käsiä lattiaan ja pyöristä selkä (ns. häntä koipien väliin). Sisäänhengityksellä notkista selkä ja rintaranka, ja vedä lapaluita kohti pakaroita.
  • kyljet avaava selkärangan kierto: makaa selällään maassa kädet sivuille ojennettuina. Lähde viemään oikeaa polvea kohti vasenta kättä, hengittele rauhassa asennossa ja vaihda puolta.
  • rauhoittava meritähti -harjoitus: makaa selällään, sisäänhengityksellä raajat avautuvat kuin meritähdellä ja pallea laajenee. Uloshengityksellä raajat tulevat lähelle kippuraan vatsan päälle, ja pallea kutistuu.
  • saunoja (isäntämiehenä myös tunnetaan): istu penkin reunalla, jalat leveässä haara-asennossa ja kyynärpäät polvien päällä, yläkroppa käsiin nojaten. Pidä niska suorana selän jatkeena. Hengitä syvään ja pyri tuntemaan hengitys alaselässäsi. Tämän voi tehdä myös pariharjoituksena, että toinen pitelee käsiä istujan selkää vasten kevyesti painaen eri kohdista. Näin istujan on mahdollista tuntea helpommin missä hengitys aktivoi tukilihaksia.
  • puhaltaminen mehupilliin

Lämmittely

Äänen lämmittelyssä edetään vähitellen mukavasta keskirekisteristä kohti matalampia ja korkeampia äänialoja käyttäen sellaista voimakkuutta, jossa ei tarvitse tehdä vielä liikaa töitä. Harjoitteita tehdessä tulee olla kuitenkin ajatus mukana tekemisessä. Joskus ääni voi lämmetä pienellä jumpalla tai muulla fyysisellä lämmittelyllä. Voit myös yhdistää liikkeen ja äänen tehdessäsi harjoituksia. 5-10 min riittää hyvin.

  • rento nyrkkeily ilmaan, päästä samalla ääntä, esim. ”mm” ja kaikenlaiset hyminät ja päristelyt hyviä äänteitä
  • koripallo -harjoitus: vuorotellen kummallakin kädellä kuvittelet pompauttavasi rennosti palloa kohti maahan. Samalla sanot ”boing” (b -äänne laskee kurkunpäätä ja rentouttaa, pallon ”pomputtelu” avaa kylkiä)
  • äänenavauslaulut
  • saunoja + kevyttä suhinaa uloshengityksellä. Kaveri hieroo (rummuttelee kevyesti) sormet nyrkissä (”tassuilla”) istujan selkää. Rentouttava harjoitus.
  • äänenlämmittelyä erilaisilla konsonanteilla, ”mm”,”ng” ja ”r”. ”moi, moi, moi” yms. (”m” ja ”ng” toimivat hyvin äänihuulisulkeisina, jolloin äänihuulten läpi ei kulje niin paljoa ilmaa läpi)
  • lisää konsonantteihin eri vokaaleita ja keskity niiden sointiin eri rekistereissä, laula eri asteikkoja läpi esim. kolmisointuineen, tai kvinttihyppy ylhäältä alas ja takaisin perusääneen
  • ”vaa” -äänne aktivoi lantionpohjalihaksia ja sitä voi hyödyntää tukea hakiessa
  • pureskelutekniikka ja ”muminointi”: imitoi pureskelevasi ruokaa (älä pure hampaita oikeasti yhteen). Liike pyöreää, vältä alaleuan sivuttaisliikettä. Lisää mukaan ääni: liu´uta äänialallasi vapaamuotoisesti ”mm” äännettä” ja pyri löytämään äänellesi sopiva mukava keskikohta. Pysähdy sille äänelle ja äännä perään ”mammammaa” fraasia. Käy jokainen vokaali läpi vuorotellen. Pyri löytämään kasvojen etuosaan värähtelytuntuma (ääni soi kasvojen etuosassa, jolloin ääni ei ns. tipu nieluun)

Jäähdyttely

Jäähdyttely auttaa lihaksia palautumaan nopeammin. Sen tarkoituksena on jatkaa harjoitteluvaiheen toimintoja, mutta jälleen kerran pienemmällä intensiteetillä. Olennaista on, että harjoittelu on lempeää, eikä ääneltä vaadita liikoja. Tee palauttavat harjoitukset aina omalta puhekorkeudeltasi. 5-10 min riittää taas vallan hyvin! Muista vieläkin tuki ja ryhti, sekä nesteytys, jotta äänihuulten limakalvot pysyvät kosteina.

  • tuota ”r”-äännettä sekä ääntä samaan aikaan, tee ääniliukuja ylös ja alas
  • huulitäry: sama kuin ylempänä, mutta päristele huulilla
  • päristele kieli ulkona tai ns. pulupäristys (kieli melkein ulkona)
  • puhaltele mehupillillä veteen kuplia
  • hellä hyminä hieroo myös äänihuulia

Aiheeseen liittyvää luettavaa

Hösli, B. 2024. Harjoitus tekee mestarin. Uniikki ääni.

Laura Juvosen luennot: ”Ääni musiikkipedagogin työvälineenä” (22.-31.5.2023)

Kreus, L. 2013. Puheäänen käyttö musiikkileikkikoulussa. Lahden ammattikorkeakoulu.

Petterson, L. Ääni soimaan pillittelyn avulla. Ääniluotsi.

Tämä kirjoitus kuuluu musiikkipedagogiopiskelijoiden kirjoittamien Soiva opettajuus -tekstien sarjaan. Kirjoittajat ovat suorittaneet Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa osan tutkintoonsa kuuluvista opettajan pedagogista opinnoista vuonna 2024.
Haaga-Helia tekee yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa vastaamalla musiikkipedagogin tutkintoon sisältyvistä 60 opintopisteen laajuisista opettajan pedagogisista opinnoista.

Lue lisää taideaineiden opettajankoulutuksesta