Siirry sisältöön
Kulutus
Suomalaiset kuluttavat mökkeihinsä – miten se näkyy yhteiskunnassa?

Mökkibuumi vain voimistui pandemian aikana, kun monipaikkainen asuminen lisääntyi. Mökkeilyn ja loma-asumisen merkitys yhteiskunnalle on huomattava. Kirjoittajat pohtivat blogissaan miten tämä kaikki vaikuttaa kulutuksen ja kestävän kehityksen näkökulmista.

Julkaistu : 11.10.2021

Viimeisin Mökkibarometri sen todistaa: Suomi on vapaa-ajan asuntojen luvattu maa! Mökkibuumi vain voimistui pandemian aikana, kun monipaikkainen asuminen lisääntyi. Mökit ovat käytössä keskimäärin noin 100 vuorokautta vuodessa ja niillä on useita vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan.

Mökkeily tuo tuloja

Suomalaisilla on noin puoli miljoonaa mökkiä. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan eniten kesämökkejä on Kuopion seudulla, jossa vapaa-ajan asumuksia on yli 10 000. Mökkeilyn ja loma-asumisen merkitys yhteiskunnalle on huomattava. Rakennustietosäätiö RTS:n tutkimuksen mukaan mökkeilyn suorat ja välilliset talous- ja työllisyysvaikutukset olivat jo vuonna 2016 noin 7 miljardia euroa ja noin 80 000 työpaikkaa.

Uusia mökkejä rakennetaan ja vanhoja kunnostetaan. Mökkibuumi näkyy myös rautakaupoissa, sillä yhteen mökkiin ostetaan erilaisia tarvikkeita noin 10 000 eurolla vuosittain. Kaikki eivät suinkaan halua tai osaa itse rempata ja rakentaa, vaan palkkaavat ammattilaisen.

Yksi mökki tuo 0,11 työpaikkaa! Mökkiläisten ansiosta moni maaseudun kauppa ja kahvila saa sesonkiaikana niin suuren siivun vuosittaisesta liikevaihdostaan, että ne voivat olla auki läpi vuoden – mikä hyödyttää erityisesti paikallisväestöä.

Monet kunnat ovat kiinnostuneita mökkiläisten tuomista tulovirroista, mutta menojakin heistä syntyy. Mitä maksaa jätehuollon, terveydenhuollon ja teiden ylläpito? Korona-aikana Suomessa on puhuttu paljon kakkosasuntokunnan vero-oikeudesta. Moni mökkikunta kokisi sen kohtuulliseksi, että paljon mökillään viettävä maksaisi myös osuutensa yhteiskunnan tarjoamista palveluista.

Mökkeilyn ympäristövaikutukset

Usein ajatellaan, että mökkeily on kestävämpää lomailua kuin ulkomaanmatkailu. Mökeille matkustaminen ei aina kuitenkaan onnistu julkisen liikenteen avulla vaan vaatii auton. Keskimääräinen mökkimatka Uudeltamaalta on melkein 170 km.

Suurten ikäluokkien edustajien mökit olivat vaatimattomia, mutta ne eivät enää kelpaa uudelle mökkisukupolvelle. Nykypäivän kuluttajat haluavat mökeilleen modernit mukavuudet. Ulkohuussi ja rantasauna eivät riitä, vaan mökkien tulee olla talviasuttavia, sähköt ja juokseva vesi ovat oletusarvoja – nettiyhteydestä puhumattakaan.

Peruslämpöä on pidettävä päällä myös talvisin, mikä lisää energiankulutusta. Takat ja saunat saastuttavat pienhiukkaisillaan. Jätehuolto ja kierrättäminen voivat olla mökkipaikkakunnalla myös haasteellisia. Mökit seisovat ison osan vuodesta tyhjillään tai vajaakäytössä. Kysymys kuuluu, tarvitsemmeko kaksi paljon energiaa kuluttavaa kotia?

Vastuullisuus olisi valttia mökkeilyssäkin. Lue Raksystems Oy:n vinkkejä vastuulliseen mökkeilyyn!

Mökkeilijät ja paikalliset yhteen

Suomalaiset pakenivat pandemia-ahdistusta raikkaaseen ilmaan maaseutumökeilleen, joissa elämänlaatu koettiin korkeammaksi kuin ahtaissa kaupunkiasunnoissa. Mökillä vietetty aika satoi fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin laariin, sillä tutkimusten mukaan luonnossa vietetty aika vähentää stressiä.

Mökkeilyn hyvinvointihyödyt omistajilleen ovat selkeät. Nyt olisi kuitenkin tärkeää ottaa seuraava askel ja saada mökkiläiset aktiivisiksi mökkikuntansa asukkaiksi sekä kehittämään paikkakuntaa yhdessä paikallisasukkaiden kanssa.

Mökinomistajat voisivat kääntää paikallisten sydämet puolelleen tuomalla jotain hyvää mökkipaikkakunnilleen. Kaskisissa tästä on jo esimerkkinä mökkiläisparlamentti. Pro Inkoo taas tuo mökkeilijät sekä paikalliset yhteen kehittämään Inkoon palveluita. Inkoon uudet kuntoportaat ja koirapuisto ovat konkreettisia yhteistyön tuotoksia. Niistä hyötyvät niin paikalliset kuin mökkiläisetkin.

Mökkeilyn tulevaisuus

Mökkien tulevaisuuteen liittyy paljon kysymyksiä: Jatkaako Suomi koronan jälkeenkin mökkiytymistään? Kakkosasunnot ovat iso apu haja-asutusalueen elinvoimaisuudelle ja pidempi viipymä mökillä auttaisi vähentämään mökkeilyn ympäristövaikutuksia ainakin matkustamisen osalta.

Alkavatko mökinomistajat vuokrata mökkejään AirBnb:ssä, kun eivät itse ole paikalla? Jos mökit valjastetaan osaksi jakamistaloutta, vastaako se kansainvälisen matkailijan “live like a local” -toiveeseen? Vierailijat toisivat lisää kuluttajia ja haluttua ostovoimaa mökkikuntiin, mutta ovatko suomalaiset mökinomistajat valmiita jakamaan mökkejään tuntemattomien kanssa? Miten paikallinen yhteisö kokisi lyhyen viipymän vieraat?

Jäämme jännityksellä seuraamaan kehitystä ja jatkamme yhä vastuullisen kuluttamisen ja kestävän matkailun opettamista oppilaillemme!