MOOC.

Kuulostaa kummalliselta kirjainyhdistelmältä, mutta on avattuna ihan järkeenkäypä. Lyhenne tulee englanninkielisestä termistä Massive Open Online Course.

Se tarkoittaa virtuaalista toteutusta, joka on avoinna tuhansille oppijoille yhtäaikaisesti. Tämä tarjoaa herkullisia mahdollisuuksia mutta asettaa myös muutamia reunaehtoja.

Digitaalinen oppiminen tai oppiminen digitaalisissa ympäristöissä on yksi ratkaisu päivittää jo työelämässä olevien osaamista. Se tarjoaa osallistujille mahdollisuuden – kurssin muotoilijan niin halutessaan – kohdata hyvin eri taustoista tulevia ihmisiä ja heidän ajatteluaan.

MOOC-kurssi voi koostua esimerkiksi kuuden viikon intensiivisestä opiskelusta, jossa viikoittain aukeaa uusia tehtäviä. Osallistujia kurssilla voi olla yhtä aikaa tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia. Kurssin suorittaminen edellyttää tietyn määrän tehtävien tekemistä hyväksytysti. Kurssista voi saada myös erillisen todistuksen, sertifikaatin tai osaamismerkin.

Muutama asia on hyvä ottaa huomioon MOOC:ia rakennettaessa:

• Huomioi MOOCin tarjoamat mahdollisuudet ja rajoitteet. MOOC toimii hyvin isolle osallistujajoukolle. Tällöin face to face -vuorovaikutuksen rooli voi jäädä pieneksi. Kurssin oppimistavoitteiden tulisi olla linjassa näiden reunaehtojen kanssa.
• Suunnittele kurssi huolella. Kuuden viikon MOOC-kurssin suunnittelussa tarkkuustaso voi olla tuntienkin (joiltain osin jopa minuuttien) luokkaa. Mieti, miten osallistujat aikaa kurssilla käyttävät ja miten oppiminen kurssilla etenee. Valitse tehtävät sen mukaisesti, olivat ne sitten kyselyitä, videoiden katsomista, artikkeleiden lukemista tai oman ja muiden suoriutumisen reflektointia ja arviointia.
• Testaa kurssia ennen lanseerausta. Pilotti kertoo, miten onnistuit ennakoimaan opiskelijoiden toiminnan kurssilla.
• Hyödynnä MOOC-alustan tarjoamaa oppimisanalytiikkaa. Kokeneet kumppanit auttavat datan tulkinnassa.

Korkeakouluilla on monta tehtävää tutkimuksesta opettamiseen ja edelleen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja jatkuvaan oppimiseen. MOOC:it tarjoavat mahdollisuuden erityisesti työelämässä jo oleville päivittää ketterästi omaa osaamistaan, paikasta riippumatta.

MOOC-kurssit tarjoavat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia yhteistyöhön. Digitaalisella alustalla toimiessa opettajan rooli uudistuu; keskiöön nousee oppimispolun muotoilu ja kurssin rakentaminen motivoivaksi ja hyödylliseksi. Eri taustan omaavien opiskelijoiden vastausten arvioiminen ja heiltä palautteen saaminen tuovat rikkautta ajatteluun. Tämä haastaa myös kurssin suunnittelijaa: tehtävät tulee kurssille laatia siten, että ne ovat selkeitä ja oikeudenmukaisia.

Jatkuva oppiminen edellyttää korkeakouluilta rakenteita tukea jo työelämässä olevien osaamisen päivittämistä. Oppiminen tapahtuu tulevaisuudessa entistä enemmän korkeakoulujen seinien ulkopuolisissa verkostoissa. Digitaaliset rakenteet tarjoavat yhden ketterän keinon tätä tehtävää täyttämään.

Uutta ajattelua syntyy, kun korkeakoulut, startup-yrittäjät, isot ja pk-yritykset, tiedepuistot, järjestöt, julkiset toimijat, kolmas sektori ja muut toimijat kohtaavat. Kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen lisäksi digitaaliset oppimisalustat voivat toimia tämän kohtaamisen mahdollistajina.

Korkeakouluille on tarjolla tässä yhteistyössä aktiivisen tekijän ja mahdollistajan paikka digitaalisten työkalujen avulla.

---

KTT Timo-Pekka Uotila toimii Haaga-Heliassa projektipäällikkönä Erasmus+-rahoitteisessa Corship-tutkimushankkeessa. Hanke yhdistää Euroopasta eri toimijoita. Hankkeessa rakennetaan MOOC-kurssi sekä MicroCredentials-minipätevyyteen oikeuttava jatkokurssi Corporate Entrepreneurship-teemasta.  MOOC-kurssi lanseeraataan keväällä 2020. Tavoitteena on yhdistää startup-opiskelijat, yritysten esimiehet, asiantuntijat sekä startup-yrittäjät kurssille sisäisen yrittäjyyden ja startup-yhteistyön teeman alle.

www.corship.eu