Siirry sisältöön
Jatkuva oppiminen
Elämän rytmi ja aikuisopiskelu
Julkaistu : 29.10.2019

Aikuisopiskelijalle on tarjolla oppimisen mahdollisuuksia enemmän kuin koskaan. Yleissivistävien ja pelkästä oppimisen ilosta suoritettavien koulutusten lisäksi aikuiset suorittavat työn ohessa innokkaasti uusia tutkintoja, niin uran edistämisen, uudelleen suuntaamisen kuin vaihtamisenkin hengessä. Työelämä murrospuhe toimii taustalla tehokkaana motivaattorina.

”Opinnot voit sovittaa oman elämänrytmisi mukaan”, kannustetaan aikuisopiskelijaa Opintopolku –palvelussa. ”Opiskelu on mahdollista työaikana, töiden ohella ja omalla ajalla.”

Miten? Millainen on aikuisen opiskelijan elämän rytmi?

Tilastokeskuksen mukaan tämä kysymys kosketti vuonna 2017 yhteensä 1,6 miljoonaa aikuisopiskelijaksi tilastoitua suomalaista. Millaista rytmiä ja tekemisen tempoa elämään siis oikein tarvitaan, että näiden kaikkien innokkaiden aikuisten opiskelu arjen vastuiden ja velvollisuuksien lomassa onnistuu?

Allegro –nopeasti

Opintojen yhdistäminen arkeen vaatii aikuisopiskelijalta tehtävänhallinnan taituruutta ja nopeita liikkeitä. Perheellisen aikuisopiskelijan päivässä näitä taitoja mitataan niissä päivittäisissä, lukuisissa, salamannopeaa ongelmanratkaisukykyä vaativissa hetkissä, jolloin tehdään päätökset siitä kuka noutaa kuopuksen päiväkodista, mitä perheessä tänään syödään, vietetäänkö loma Saimaalla vai Mallorcalla, otetaanko peruskorjauslaina ja mihin aikaan töistä lähdetään, jotta kaikki tämä ehditään tehdä ja kaikesta tästä päättää ennen iltaopintojen alkua.

Nopeutta kysytään joskus myös itse opinnoista suoriutumisessa. Vasta saatu työpaikka on ehkä vastaanotettu lupauksella hoitaa pätevöityminen kuntoon ensi tilassa. Edessä häämöttävä tutkinto saattaa tarkoittaa myönteistä kehitystä uralla tai merkittävää lisää palkassa – molemmat porkkanoita, joiden tavoittelu motivoi ketteriin liikkeisiin tutkintopolulla.

Jotkut ovat nopeita temperamentiltaan, mikä on ehdottomasti etu multitaskaavan opiskelija-aikuisen arjessa. Nopeaksi voi onneksi myös oppia. Kun oppimistehtävän deadlineen on vuorokausi, on rauhallisemmillakin erinomainen mahdollisuus kehittyä aikaansaaviksi, jopa yhdessä yössä. Näissä tilanteissa nopeuden rinnalla korostuu luovuus sekä kyky kiteyttää kaikki aiheeseen liittyvä aiemmin hankittu osaaminen vaikuttavaksi kokonaisuudeksi. Tällaisessa ylimaallisessa flow-tilassa kokoon puristettu lopputuotos voi lyödä ällikällä sekä tehtävän vastaanottajan -että itse sen tekijän.

Soave – lempeästi

Kiihkeä arkirytmi vaatii vastapainokseen armollisuutta. Niinpä aikuisopiskelijan ehkäpä tärkein metataito on kyky itsemyötätuntoon. Kun syksyn flunssakierre käynnistyy päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla, voimat riittävät yhtäkkiä vain sukkasillaan hiipimiseen yöpuvussa.  Kesken olevat opinnot vyöryvät hyökyaaltoina öisiin painajaisiin ja lamaannuttavat minuuttiaikataulun hallintaan tottuneen aikuisopiskelijan. Maailma seisahtuu pienestä vaarattomasta nuhasta alkaneen poikkeustilan seurauksena ja pakottaa aikuisopiskelijan makaamaan pimeässä huoneessa, yksin, hiljaa ja liikkumatta. Silloin ainoa kyky jota voi ja kannattaa harjoittaa on hyväksyvä läsnäolemisen taito.

Itsemyötätuntoa tarvitaan myös niissä hetkissä, jolloin jokin elämän perussävelistä irtautuu omille teilleen tarkasti johdetusta arkisinfoniasta. Hallinnan tunteeseen tottunut aikuisopiskelija saattaa silloin hetkellisesti seota askelissa. Suunnitelman muutokset ja niitä seuraavat pettymykset ovat joskus väistämättömiä, sillä opinnot ovat niin pienissä kuin suuremmissakin kriiseissä yleensä se elämän osa-alue, joka joustaa ja jää taka-alalle. Myötätuntoinen, lempeä taputus omalle olalle on silloin paras palaute, jonka aikuisopiskelija voi itselleen antaa. ”Tyhjensin tänään tiskikoneen. Kiitos, Minä. Se riittää.”

Appassionato –intohimoisesti

Elämänrytmitajun ja itsetuntemuksen tietoinen kehittäminen auttaa aikuisopiskelijaa suuntaamaan voimavaransa oikein silloin, kun elämässä on täyttä ja rikasta, tai haastavaa ja monimutkaista kaikilla osa-alueilla samanaikaisesti. Voimavaroistaan tietoinen aikuisopiskelija tietää, että kaiken voi saada, joskaan ei yhtaikaa.

Tärkein ja pisimmälle kantava pohjavire kaikkeen tekemiseen syntyy kuitenkin intohimosta, rakkaudesta lajiin. Omiin, aitoihin kiinnostuksen kohteisiin uppoutuminen vie aikuisopiskelijan mennessään – ja kenelle muulle kuin itselle oppimisen lopulta tarvitsee tuottaa iloa?

On se siis mahdollista, aikuisopiskelu; työaikana, töiden ohella ja omalla ajalla. Tarvitaan vain hiukan rytmitajua ja valmius vaihtaa tarvittaessa tempoa.

Lähteet:

Tilastokeskus 2018. Aikuisopiskelijoita 1,6 miljoonaa.

Opintopolku 2019.