Neljäs teollinen vallankumous muokkaa työtä ja elämää ennennäkemättömällä vauhdilla. Samainen vallankumous muokkaa myös koulutusalaa. Työn tulevaisuuden suunta on selvillä, ja koulutuksen tulisi siirtyä tulevaisuuteen samansuuntaisesti.[1]

Teknologian kehitys ja digitalisaatio muuttavat työtä perusteellisesti. Paitsi osaamiset myös työn tekemisen tavat ja muodostelmat ovat muutoksessa. Oman osansa muutokseen tuo ilmastoon liittyvä huoli. Yhä useammat tekevät töitä etänä ja siinä touhussa myös verkostot siirtyvät verkkoon.

Jatkuvan oppimisen tuominen korkeakoulujen uudeksi tehtäväksi on hyvin perusteltu. Työurasta ei selviä uusiutumatta ja osaamistaan päivittämättä. Lisäksi Suomi korkean teknologian ja kehittyneiden palveluiden maana on vahvasti kytkeytyneenä globaaleihin arvoketjuihin, joissa menestyminen vaatii korkeaa osaamista. Tämä näkyy Suomessa poikkeuksellisena osaamistarveprofiilina[2]. Siinä missä OECD-maiden keskiarvo korkean osaamisen tarpeesta on 54 %, on se Suomessa 95 %. Loput viisi prosenttia tarpeista liittyvät keskitason osaamisiin.

Osaamisen uudistamiseen ja päivittämiseen on herättävä aivan kaikkien. Tuottavuuden ylläpito ja kasvu ovat suorassa yhteydessä osaamisen ajantasaisuuteen. Yrityksille osaaminen on elinehto. Erityisen kiinnostuneita yritysten pitäisi olla koulutuksen ja oppimisen osuvuudesta yrityksen omaan, strategian toteutusta tukevaan kehittymistarpeeseen.

Moni tunnistaa osaamisen päivittämisen tarpeen

Haaga-Helian hiljattain toteuttamaan strategiadialogiin osallistui lähes 800 alumniamme. Päällimmäisenä heidän mielissään on jatkuva oppiminen ja mahdollisuudet tulla täydentämään osaamistaan monimuotoisille opintopoluille. Alumnit ovat myös mielellään mukana kehittämässä tulevaisuuden oppimisen yhteisöä. Tämä on korkeakoululle mieluisa tieto.

Samaisessa strategiadialogissa tunnistettiin myös henkilöstön osaamisen jatkuvan kehittämisen vaade. Korkeakoulujen on pysyttävä kehityksessä mukana. Oppimisen yhteisössä se on meille luontevaa ja uteliaisuus kaikkea uutta kohtaan helpottaa. Jokaisella on myös vastuu oman osaamisensa ajan tasalla pitämisestä.

Jatkuva oppiminen uudistaa korkeakouluja perusteellisesti

Osaamistavoitteiden on elettävä ajassa ja niiden on heijasteltava yleisemmin osaamistarpeita. Tämä tarkoittaa dynaamisemmin vaihtuvaa tarjontaa.

Toisaalta opiskelijoiden uraohjaukseen ja itsenäisen oppimisen kyvyn vahvistamiseen on kiinnitettävä kasvavaa huomiota. Myös oppijaprofiilit muuttuvat, kun aikaisemmin pääosin tutkinto-opiskelijoista koostuvaan joukkoon tulee uutta oppia hakevia aikuisia, joiden taustat ja motiivit ovat hyvin vaihtelevat. Monimuotoisten opintopolkujen vaateet asettavat myös oppimisen muotoilulle uusia kriteereitä. Varsinkin verkkoon rakennettavien, omatahtiseen opiskeluun sopivien toteutusten rakentaminen tuottanee uusia oppimisinnovaatioita. Mahdollisuuksia on paljon.

Jatkuva oppiminen ohjaa meitä uusien mahdollisuuksien tulevaisuuteen. Tulevaisuudessa oppiminen toteutuu entistäkin vahvemmin korkeakoulujen, oppijoiden ja työelämän jatkuvassa vuoropuhelussa.

---

Farrer, Laurel. (2019) “Future Of Education And Future Of Work — Do They Match?”

OECD. (2018b). Skills for jobs. Finland country note. OECD. Haettu 17.10.2019 osoitteesta