Yhdessä tekemiseen liittyvä vuorovaikutus on parhaimmillaan myötätuntoista ja toisia arvostavaa kohtaamista. Kohtaamista, joka puolestaan luo yhteisöllisyyden tunnetta ihmisten välille. Organisaatiossa yhteisöllisyys ihmisten välillä on ennen kaikkea inhimillistä yhdessä tekemistä ja toisten myötätuntoista kohtaamista, joka synnyttää ihmisten välille merkityksen tunteen ja siten vahvistaa sosiaalisia suhteita (Grandell 2017).

Sosiaalisten suhteiden vahvistuminen esim. henkilöstön kesken auttaa meitä tuntemaan toisiamme, jolloin yhdessä tekeminen vahvistuu ja yhdessä innovoiminenkin lisääntyy. Yhdessä tekemisen sujuminen, yhteisten innovaatioiden synnyttäminen, luominen ja käytäntöön saaminen lisäävät työntekijöillä työn imua (Hakanen 2018). Sama ilmiö tapahtuu myös opiskelijoille, jolloin sitoutuminen opiskeluun lisääntyy. Puhumattakaan yhteistyökumppaneistamme, joiden kanssa yhdessä tekeminen ja myötätuntoinen kohtaaminen lisäävät halua tehdä yhteistyötä kanssamme.

Myötätuntoinen yhteisö arvostaa kaikkia toimijoita

Kohtaaminen on sosiaalista ja emotionaalista toimintaa, jossa yhdessä toimitaan, suunnitellaan, ratkaistaan ongelmia ja päätetään yhdessä (Lilius ym. 2011). Myötätuntoinen kohtaaminen on ymmärryksen lisäämistä toisia ihmisiä kohtaan. Se on arkipäiväisiä käytäntöjä, joissa ihmiset kohtaavat aidosti toisiaan kuunnellen, osallistaen ja arvostaen. Se on yhteyden ja arvostuksen osoittamista, joka tapahtuu tunteen tasolla luoden yhteisiä muistoja.

Myötätuntoiset kohtaamiset ovat yhteisen arkisen tekemisen lisäksi tapahtumat tai muistamiset, joissa yhdessä juhlitaan opiskelijoiden valmistumista, merkkipäiviä, yhteistyökumppanuutta jne. Myötätuntoinen yhteisö arvostaa kaikkia toimijoita ja heidän toimintaansa osoittaen sen.

Hyvinvoiva korkeakouluyhteisö ja kollektiivinen myötätunto

Lilius ym. (2011) kirjoittavat kollektiivisesta myötätunnosta organisaatiossa, joka takoittaa toimijoiden välistä tunneyhteyttä ja sitoutumista yhteiseen hyvinvointiin.

Kollektiivisen myötätunnon kyky on olennainen osa organisaation, kuten esim. Haaga-Helian, sosiaalista ja emotionaalista toimintaa. Sitä rakennetaan riittävällä kohtaamisella, yhteistä tekemistä tukevalla johtajuudella, työn jakamisella ja ennen kaikkea yhdessä toimien. Organisaation rakenteiden tuleekin tukea yhdessä tekemistä (Worline & Dutton 2018).

Haaga-Helian arvona yhdessä tekeminen on erinomainen. Arjessamme myötätuntoinen kohtaaminen tarkoittaa pieniä tekoja, joissa me huomioimme opiskelijoita, kollegoita ja yhteistyökumppaneita. Se on muun muassa tervehtimistä, toisen ihmisen kuuntelemista ja kannustamista, yhdessä iloitsemista onnistumisista ja yhteisen ajan löytämistä, erityisesti silloin kuin toinen sitä tarvitsee.

Yhdessä tekeminen on toisten ihmisten huomaamista, josta me kaikki yhteisössä toimivat olemme vastuussa omalta osaltamme. Yhdessä tekeminen turvaa kollektiivisen myötätunnon kanssa omalta osaltaan hyvinvoivaa korkeakouluyhteisöä henkilöstölle, opiskelijoille ja yhteistyökumppaneille lisäten työn ja tekemisen imua.

Editointi: Marianne Wegmüller

Kuva: Haaga-Helia